Koronarokotukset eivät jakaudu tasaisesti maailmalla. Vaikka maailman kaikista asukkaista melkein puolet on jo saanut kaksi rokotusta, on matalan tulotason maissa rokotuskattavuus tuoreen Helsingin Sanomien jutun mukaan 8,4 prosentin tuntumassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo jutussa, että tärkein pullonkaula on se, että rokotteita ei yksinkertaisesti ole riittävästi.

Hyvään tahtoon perustuvalle Covax-ohjelmalle ei ole tullut luvattuja lahjoituksia, ja logistiikka dumpata länsimaiden ylijäämälääkkeitä on vaikeaa. Rikkaissa maissa joudutaan heittämään vanhentuvia rokotteita jo pois.

Koronarokotteita riittävästi vain tietyille maille

Nohynek on varmasti oikeassa siinä, että rokotteita on juuri nyt liian vähän. Mutta se ei ole koko totuus.

Lääketieteeseen keskittyvä julkaisu Stat kirjoitti joulukuussa, että maailmassa on kyllä tuotettu riittävä määrä rokotteita kattamaan Maailman terveysjärjestön tavoite. Tavoite on ollut, että jokaisessa maassa olisi rokotettu vähintään 40 prosenttia vuoden 2021 loppuun mennessä ja 70 prosenttia tämän vuoden puoliväliin mennessä.

Arvioiden mukaan vuoden 2021 loppuun mennessä oli tehty 11 miljardia annosta, joten 7,8 miljardista ihmisestä 40 prosentille olisi hyvin riittänyt kaksi rokotetta. Ja onkin riittänyt, mutta vain tietyissä maissa.

Kyse onkin siitä, että länsimaat ovat rohmunneet niin paljon rokotteita, että tuotantoa ei ole riittänyt muille.

Tilanne on vähän sama kuin ruoan kanssa. Sitä olisi tarpeeksi kaikille, mutta silti osa näkee nälkää, koska toisilla on ylen määrin.

Järjestöt vaativat rokotteiden patenttisuojan purkamista

Mennyttä on nyt ehkä turha surra, joten tuotantoa ja jakelua köyhiin maihin pitäisi nopeasti kasvattaa.

Muiden muassa Amnesty ja Lääkärit ilman rajoja ovat vaatineet, että rokotteiden patenttisuoja voitaisiin purkaa poikkeuksellisesti, jotta rokotteita voitaisiin tuottaa nopeasti ja laajemmin.

Intia ja Etelä-Afrikka ovat tehneet tästä vetoomuksen Maailman kauppajärjestölle jo yli vuosi sitten, ja sitä tukee WHO:n johto ja yli sata valtiota. Rikkaista maista Yhdysvallat ja Uusi-Seelanti kannattavat, mutta melkein kaikki muut vastustavat, Suomi niiden mukana.

Aloite ei ole ainoa laatuaan, vastaava patenttisuojan purku tehtiin aikanaan hivin kohdalla.

Miksi lääkeyhtiöiden takomat voitot eivät jo riitä?

On  kauhean vaikeaa ymmärtää, miksi tässä tapauksessa patenttisuojaa ei voitaisi jo purkaa. Patentteja tarvitaan, jotta yhtiöiden kannattaa kehittää tuotteita, mutta lääkeyhtiöt ovat varmasti jo saaneet hurjat voitot rokotteistaan, ja niiden kehittämistäkin tuettiin julkisella rahalla.

Miksi ne voitot eivät jo riitä? Ja miksi Suomi ja muut rikkaat valtiot haluavat tukea rikkaita yrityksiä eivätkä köyhiä maita? Rokotusten nopea laajentaminen koko maailmaan olisi kuitenkin kaikkien etu.

Toinen kysymys on, miksi me edelleen rohmuamme rokotteita. Kävin itsekin välipäivinä ottamassa kolmannen rokotuksen. Nohynek kuitenkin kyseenalaistaa Helsingin Sanomissa sen, onko nykyinen strategia oikea. Tarvitseeko meidän ylipäätään suojautua kaikilta tartunnoilta, myös lieviltä taudeilta?

Astmaatikkona varmaan haen neljännenkin piikin, jos tarjotaan, mutta mietteliäin tuumin.

Onko meille tosiaan tärkeämpää estää yhä uusilla rokotuksilla kaikki tartunnat ja myös lievät taudit – tärkeämpää kuin ajaa sitä, että ihmiset kaikkialla maailmaa saisivat edes kaksi rokotusta ja suojaa niitä vaikeimpia tautimuotoja vastaan? Se kai olisi hyvä lääke myös, sille ettei tulisi uusia variantteja.

Tuntuu kauhean itsekkäältä.

Kuva: Pixabay

Lue lisää: Yli 100 miljoonaa koronarokotetta vanheni kehittyvissä maissa

Lue lisää: Koronarokote jakaa maailman