Entisen pääkaupungin Yangonin historiallinen keskusta uhkaa tuhoutua uusien rakennusten tieltä.
Kolmas kansainvälinen lentokenttä. Uusi syväsatama. Kaupungin ylle kohoava junarata. Kokonaan uusi kaupunki New City.
Myanmarin kaupallisen keskuksen ja entisen pääkaupungin Yangonin kehityssuunnitelmista ei puutu kunnianhimoa. Tavoitteena on rakentaa Yangonista kaupan keskipiste, jonka kautta naapurimaiden Kiinan, Intian ja Thaimaan tavarat kulkevat Aasian markkinoille.
Aung San Suu Kyin hallitus haluaa luoda talouskasvua ja työpaikkoja.
Aung San Suu Kyin hallitus haluaa luoda talouskasvua ja työpaikkoja. Samaan aikaan kannetaan huolta siitä, että kiihtyvä rakentaminen tuhoaa Yangonin vanhan keskustaa.
Yu Myat Noe työskentelee oppaana Yangon Heritage Trust -järjestössä, joka suojelee Yangonin vanhaa keskustaa ja järjestää kiertokävelyjä alueella.
Hän osoittaa mustan homeen pilkuttamaa, muinoin kullankeltaisena hohtanutta kerrostaloa. Italialaista uusrenessanssia edustava talo valmistui vuonna 1906.
Rakennus kuvasti aikoinaan Burman kansainvälisiä kauppasuhteita. Alakerrassa sijaitsivat filippiiniläinen kampaamo, englantilainen teehuone ja egyptiläinen tupakkakauppa.
Burma, nykyinen Myanmar, oli Britannian siirtomaa vuosina 1886–1942 ja lyhyesti toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1945–1948. Britit rakensivat Yangon-joen rannalle keskusta-alueen, joka käsittää tänään yli 2 000 rakennusta.
Vuosikymmenten sulkeutuneisuus eristi myanmarilaiset muusta maailmasta mutta suojeli Yangonin siirtomaa-aikaista keskustaa. Vastaavaa historiallista aluetta ei ole säilynyt muualla Kaakkois-Aasiassa.
Opas johdattaa sisälle taloon, jossa näkyy vuosikymmenten laiminlyönti. Rakennuksen tukipuut kukkivat hometta, alkuperäiset lattialaatat murentuvat ja tiikkipuiset kaiteet notkuvat lommoilla. Hissikuilu on romahtanut ja hämähäkinseittien peitossa.
Noki mustaa seiniä, koska käytävälle on viritetty hiilipannuja keittiöksi.
”Rakennuksessa asutaan, mutta omistus- ja vuokrasuhteet ovat monimutkaisia, eikä kukaan halua ottaa vastuuta sen kunnostamisesta”, Yu Myat Noe kertoo.
Uutta vanhan tilalle
Myanmarin kauppasaarto päättyi vuonna 2011, jonka jälkeen kansainväliset yritykset, järjestöt ja diplomaatit rynnistivät maahan.
Nyt Myanmar kirii kiinni muita Aasian maita. Viime vuonna bruttokansantulo kasvoi 8,5 prosenttia. Tämän vuoden kasvuksi ennustetaan seitsemän prosenttia.
Talouskasvu näkyy Yangonin kaduilla. Liikenne on moninkertaistunut, kaikkialla rakennetaan kiivaasti. Yhä useampaan kortteliin nousee kansainvälisen pankin toimisto.
Yu Myat Noe seisoo vanhan postirakennuksen eteisessä. Rautaportaat on tuotu Skotlannista, kivilaatat Italiasta. Seinällä on kyltti: Rakennus kuuluu Yangonin historialliseen keskustaan ja on arvokas osa myanmarilaisten perintöä.
Yangon Heritage Trust on yrittänyt suojella vanhaa keskustaa vuodesta 2012.
”Nopea talouskehitys on uhannut Yangonin keskustaa Myanmarin avautumisesta lähtien. Kansainväliset sijoittajat haluavat rakentaa uusia monikerroksisia taloja sen sijaan, että ne kunnostaisivat vanhoja historiallisia rakennuksia”, kertoo järjestön johtaja Daw Moe Moe Lwin.
Siirtomaa-ajan rakennukset kohoavat yhdellä Myanmarin kalleimmista alueista. Siksi lisäneliöitä hankitaan rakentamalla korkeita uusia taloja.
Tällä hetkellä uusien rakennusten ulkoasua, korkeutta ja rakentamista ei säädellä juuri lainkaan. Vanhojen rakennusten korjaaminen on myös hidasta, hankalaa ja kallista.
Osa myanmarilaisista ei edes näe tarvetta suojella siirtomaa-ajan historiaa. Heidän mielestään Yangon voisi olla kokonaan moderni kaupunki.
”He eivät näe rakennusten arkkitehtuurista arvoa eivätkä yhteyttä historiaan”, Daw Moe Moe Lwin sanoo.
Utopistista rakentamista
Monet pitävät New Cityn rakentamista sekä lentokenttä- ja liikennehankkeita epärealistisina.
Toisaalta Myanmar on aiemminkin toteuttanut utopistisia rakennushankkeita nopeasti. Nykyinen pääkaupunki Naipyitaw nousi keskelle maaseutua 2000-luvun alussa.
Myanmar on aiemminkin toteuttanut utopistisia rakennushankkeita nopeasti.
Yangon Heritage Trust suhtautuu New Cityn suunnitelmiin varovaisen myönteisesti.
”Jos suunnitelma tehdään huolellisesti, se ei välttämättä vahingoita vanhaa keskustaa. Ongelma on, että historiallisella keskustalla ei ole vahvaa suojeluasemaa, joten rakentamisen vaikutusta alueeseen ei säädellä mitenkään. Tarvitsemme tehokkaan lain, joka ohjaa maankäyttöä ja suojelee historiallista keskustaa”, Daw Moe Moe Lwin sanoo.
Lainsäädännön pitäisi luoda pitkäaikainen visio siitä, millainen kaupunki Yangonista halutaan. Vaikka rakentaminen on kiihtynyt, suojelutyö on tuottanut tulosta.
”Järjestömme on onnistunut hidastamaan rakennusten hävittämistä. Olemme olleet mukana korjaamassa kymmeniä vanhoja rakennuksia. Rakennusten suojelusta myös keskustellaan yleisesti”, Daw Moe Moe Lwin sanoo.
TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN
KUVAT LIISA TAKALA