Ensimmäistä kertaa Euroopan unioni rahoittaa suomalaista kehitysyhteistyöhanketta. EU:n antamalla 20 miljoonalla eurolla lisätään kastelua ja rakennetaan polttopuuta säästäviä uuneja Nepalin Kaukolännessä.
Nepalin Kaukolännessä ajatellaan, että naiset ja tytöt ovat kuukautisten aikana saastaisia. Kerran kuukaudessa heidän on poistuttava kodistaan vajaan tai muuhun asumukseen. Niissä ei ole lämmitystä eikä muita mukavuuksia.
”Tapa on ikiaikainen ja edelleen vahvasti voimissaan”, kertoo vesialan erityisasiantuntija Jukka Ilomäki Suomen Nepalin-suurlähetystöstä.
Aina välillä maassa kuulee uutisia tytöistä tai naisista, jotka ovat kuolleet vajassaan kylmyyteen tai häkämyrkytykseen.
Tapa on haitallinen myös hygieniasyistä, sillä kuukautisten aikana naiset eivät saa tehdä tarpeitaan käymälään. Käymälän ulkopuolella ulosteet houkuttavat kärpäsiä, jotka levittävät taudinaiheuttajia muun muassa ruokaan.
Vettä suoraan kyliin
Perinnettä pyritään kitkemään Suomen vesihankkeessa Kaukolännessä. Hankkeeseen osallistuvat myös Nepalin valtio ja Euroopan unioni, joka tukee hanketta 20 miljoonalla eurolla.
EU tukee ensimmäistä kertaa suomalaista kehitysyhteistyöhanketta.
”Euroopan unionin edustajat tutustuivat useisiin hankkeisiin ja valitsivat tämän, koska olivat tyytyväisiä aikaisempiin tuloksiimme.”
”Unionin edustajat tutustuivat useisiin hankkeisiin ja valitsivat tämän, koska olivat tyytyväisiä aikaisempiin tuloksiimme. Hankkeemme sopi muutoinkin heidän ajattelutapaansa”, Jukka Ilomäki kertoo.
Valtaosa EU:n tuesta Nepalille ohjataan suoraan valtiolle maatalouden tukemiseen. Nyt EU halusi tukea myös ruohonjuuritason hanketta, joka välittömästi auttaa haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, Ilomäki kertoo.
Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä Nepalissa 1990-luvulta lähtien. Keskilännen hankkeen tavoitteena on parantaa sekä puhtaan juomaveden saatavuutta että ruokaturvaa.
Kyliin rakennetaan vesijohtojärjestelmä, joka vapauttaa naiset ja tytöt päivittäisiltä vedenhakumatkoilta muihin toimiin. Vesi ohjataan lähteistä kyläläisille pitkillä letkuilla. Samalla rakentajat varmistavat, että vesilähde pysyy puhtaana eivätkä eläimet pääse sitä likaamaan.
Hankkeessa kyläläisiä kannustetaan hyödyntämään vettä eri tavoin, kuten tuottamaan pienvesivoimaa.
Pienimuotoisella kastelulla puutarhojen lajikevalikoimaa voidaan laajentaa ja satokautta pidentää.
Ruokaturvaa parannetaan perustamalla esimerkiksi keittiöpuutarhoja. Vihannekset täydentävät ja rikastuttavat muutoin yksipuolista ruokavaliota, joka syrjäseuduilla koostuu monesti vain riisistä ja linsseistä. Pienimuotoisella kastelulla puutarhojen lajikevalikoimaa voidaan laajentaa ja satokautta pidentää.
Lisäksi koteihin rakennetaan polttopuuta säästäviä uuneja.
Omaa rahaa hankkeisiin
Nepalin valtio ja paikalliset ihmiset osallistuvat vahvasti Kaukolännen vesihankkeeseen. Yhteistyötä tehdään paikallisten käyttäjäkomiteoiden kanssa, jotka hankkivat itse materiaalit sekä rakentavat ja ylläpitävät vesijärjestelmiä.
Kyläläiset osallistuvat myös hankkeen kustannuksiin. Komiteoissa sovitaan maksuista ja palkasta, joka suoritetaan huoltomiehelle tai -naiselle rahana tai esimerkiksi viljana.
Helpoiten rahaa järjestyy piensähkövoimaloiden rakentamiseen, kun taas vesijärjestelmän rahoitus voi olla vaikeaa.
”Kylissä on totuttu siihen, että naiset ja tytöt hakevat juomaveden, eikä sitä pidetä ongelmana. Sähkö tuntuu jotenkin hienommalta”, Jukka Ilomäki toteaa.
KAUKOLÄNNEN VESIHANKE NEPALISSA
- Kaukolännen vesihanke käynnistyi vuonna 2006. Toinen vaihe toteutettiin vuosina 2010–2016.
- Hankkeen kolmas vaihe maksaa yhteensä 60,2 miljoonaa euroa vuosina 2016–2022. Euroopan unionin osuus summasta on 20 miljoonaa euroa, Suomen 15 miljoonaa ja Nepalin hallituksen ja kyläläisten 25,2 miljoonaa euroa.
- Hankkeen tavoite on järjestää vesihuoltoa 351 000 ihmiselle, kastelua 50 000:lle ja vesivoimaa 30 000 ihmiselle.
TEKSTI ELINA VENESMÄKI
KUVA TUUKKA ERVASTI
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
