Vuosi sitten kolme afrikkalaista startup-yrittäjää palkittiin Slush-tapahtuman yhteydessä Helsingissä. Nyt kaksi heistä kertoo, mitä bisnekselle kuuluu.
Nuori nainen heijastaa valkokankaalle kuvan sanomalehdestä.
”Jos olette sitä mieltä, että kenenkään ei pitäisi käyttää tätä kuukautissuojana, ottakaa yhteyttä”, sanoo Jovana Korac, ja yleisö antaa raikuvat aplodit startup-tapahtuma Slushissa Helsingin Messukeskuksessa.
Paikalla on lukuisia startup-yrittäjiä, jotka haluavat jalostaa ideastaan mahdollisimman nopeasti kaupallisesti menestyvää liiketoimintaa.
Muutaman minuutin myyntipuhe vakuuttaa. Eteläafrikkalainen Kgoshigadi on yksi kolmesta voittajasta vuoden 2016 Global Impact Accelerator -ohjelmassa. Kgoshigadi tarkoittaa kuningatarta sepedin eli pohjoissothon kielellä.
Yrityksen liikeidea on tuottaa edullisia kuukautissuojia, jotta tytöt pääsevät kouluun ja naiset töihin. Suojat voidaan kierrättää, koska ne valmistetaan banaaninlehdistä jalostetusta puuvillamaisesta kuidusta. Ensimmäinen tehdas on avattu Johannesburgin lähelle, ja tuotteita myydään kotimyyntinä naiselta toiselle.
Nyt yritys tarvitsee sijoittajia, jotta tuotantoa voidaan laajentaa.
Kuukautissuojilla kysyntää
Tietokoneen näytölle ilmestyvät tutut kasvot. Jovana Korac on lohkaissut hetken kiireisestä päivästään Kehitys-Utvecklingin haastattelulle.
Vuoden aikana on tapahtunut paljon.
”Ensin ajattelimme perustaa vain muutaman pienen tehtaan ja ehkä viiden vuoden kuluttua suuren tuotantolaitoksen”, Korac kertoo.
”Kysyntä on kuitenkin niin suuri, että pienistä tehtaista ei ole siihen vastaamaan. Etelä-Afrikassa tarvittaisiin joka kuukausi 70–100 miljoonaa kuukautissuojaa, jotta tyttöjen ja naisten ei tarvitsisi korvata niitä sukilla, paperilla tai kasveilla.”
Kgoshigadin selvityksen mukaan kolme tyttöä kymmenestä keskeyttää koulunkäyntinsä joka kuukausi viikon ajaksi, koska heillä ei ole varaa kuukautissuojiin.
Koraciin ovat ottaneet yhteyttä YK:n pakolaisjärjestö ja paikalliset vähittäiskaupan tukkuliikkeet, jotka voisivat ostaa miljoonia kuukautissuojia kuukaudessa. Kgoshigadin tuotteet kiinnostavat, koska ne ovat edullisia ja biohajoavia. Nyt suuret ostajat tukeutuvat kansainvälisiin brändeihin.
Kgoshigadi kiirehtii parhaillaan neuvotteluja suuren tehtaan perustamiseksi. Neuvottelut ovat jo loppusuoralla.
Yritys on myös palkannut toimitusjohtajan ja kirjanpitäjän, jotka ovat kokeneita naisia.
”Organisaatio ja tilinpito piti saada hyvään kuntoon ennen kuin toimintaa laajennetaan”, Korac sanoo.
Nuoret karttavat korruptiota
Etelä-Afrikan talous kasvaa hitaasti, vuonna 2016 vain 0,3 prosenttia. Silti maa on yksi Afrikan mantereen talouden ja yrittäjyyden keskuksista. Se on teollistuneempi ja vauraampi kuin yksikään sen naapureista.
Valtio myös tukee yritystoimintaa, Jovana Korac kiittelee. Kgoshigadikin on saanut valtiolta tukea, joka osaltaan on auttanut sitä alkuun.
Korruptio toki on ongelma Etelä-Afrikankin bisnespiireissä. Valtion yritystukia päätyy liian usein niille, jotka tuntevat rahakirstujen vartijat.
Nuoret yrittäjät haluavat toimia läpinäkyvästi ja noudattaa sääntöjä.
Koracin mukaan tilanne on kuitenkin muuttumassa. Nuoret yrittäjät haluavat toimia läpinäkyvästi ja noudattaa sääntöjä.
”He ovat nähneet, mitä tapahtuu, kun rahoja käytetään väärin.”
Korac kehuu Johannesburgin dynaamisuutta. Kaupungissa on lukuisia yrityshautomoita ja -kiihdyttämöitä. Vuoden lopussa siellä avataan Afrikan suurin startup -kampus, 22 On Sloane.
Aina paikallinen kulttuuri ei suosi yrittämistä, Korac kertoo. Tapana on, että työssä käyvä perheenjäsen kustantaa sisarustensa koulunkäynnin. Yrittäjä taas saa tukea sukulaisiltaan, ystäviltään ja yhteisöltään. Yrityksen on pakko menestyä, sillä muuten yrittäjä pettää läheistensä luottamuksen.
”Silti yhä useampi uskaltaa vaihtaa palkkatyön yrittäjyyteen, vaikka vaarana on, että pikkuveljen koulumaksut jäävät hoitamatta. Hyväksymme aikaisempaa enemmän epäonnistumisia”, Korac sanoo.
Ei vain rahasta
Etelä-Afrikan pohjoispuolella on kovin toisenlainen maa. Mosambik on YK:n luokittelussa yksi maailman köyhimmistä valtioista, vaikka sen talous on tänä vuonna kasvanut naapuriaan nopeammin, kolmen prosentin vauhtia.
Mosambikin pääkaupungissa Maputossa Skype-puheluun vastaa aurinkoisesti hymyilevä Titos Munhequete, valkoisessa paidassa ja pikkutakissa.
Munhequete johtaa Izy Shop -verkkokauppaa, joka välittää elintarvikkeita paikallistuottajilta kiireisille maputolaisille. Tuotteet haetaan viljelijöiltä kuorma-autolla ja toimitetaan asiakkaille mopotaksilla tai autolla.
Izy Shop oli toinen kolmesta Global Impact Accelerator -ohjelman voittajasta Helsingin Slushissa vuonna 2016. Kolmas oli sähköisiä terveyspalveluita tarjoava Teledoctor Sambiasta.
”Olimme ensimmäinen mosambikilainen startup-yritys, joka palkittiin Afrikan ulkopuolella. Sitä seurasi mitä parasta näkyvyyttä täällä kotimaassa”, Munhequete kertoo.
Silti Izy Shop ei ole menestynyt niin hyvin kuin Munhequete olisi toivonut.
”Tuotanto ja tavaroiden toimitus ovat jo voitollisia, mutta aloituskustannuksia en ole saanut vielä takaisin. Ehkä ensi vuonna viivan alle jää jotain.”
Izy Shopilla on jo yli tuhat asiakasta ja lähes yhtä monta sopimusviljelijää.
Izy Shopilla on jo yli tuhat asiakasta ja lähes yhtä monta sopimusviljelijää. Tänä vuonna sijoittajilta on kerätty noin 260 000 euroa, ja toiveena on laajentua naapurimaihin vuoden 2019 aikana.
Ennen oman yrityksen perustamista Munhequete työskenteli monikansallisen konsulttiyrityksen keskijohdossa. Hänen mielestään loikka yrittäjäksi kannatti.
”Tekisin sen koska tahansa uudestaan.”
Munhequeten mielestä palkitsevinta on auttaa ihmisiä. Hän tapaa pitkää päivää tekeviä nuoria ammattilaisia ja työssäkäyviä äitejä, jotka haluavat viettää aikaa lastensa kanssa. Izy Shop auttaa heitä selviytymään ostoksista.
Mukavinta on tavata viljelijöitä, jotka ennen myivät tuotteensa kadulla mutta tienaavat nyt Munhequeten mukaan moninkertaisesti aikaisempaan verrattuna.
”Se, että he sanovat laittavansa lapsensa kouluun, tekee työstä tekemisen arvoista.”
Myös taloudellinen menestys kannustaa.
”Mutta se on seuraus eikä syy. En ryhtynyt yrittäjäksi rahan tähden vaan siksi, että voisin vaikuttaa myönteisesti yhteiskuntaan”, Munhequete sanoo.
Yrittämisestä virallista
Maputo on urbaani metropoli, jossa on pilvenpiirtäjiä, jazz-kahviloita ja jäätelöbaareja. Titos Munhequeten mukaan se on yritysympäristönä ”melko dynaaminen”. Kaupungissa toimii muutama yrityshautomo ja -kiihdyttämö, jotka neuvovat ja kouluttavat uusia yrittäjiä. Joulukuussa järjestetään kansainvälinen yritystapahtuma Seedstars, joka kokoaa kaupunkiin startup-yrittäjiä eri puolilta Afrikkaa ja Eurooppaa.
Eniten kaivataan sijoittajia.
”Etenkin yritysten alkutaipaleella tarvitaan investointeja, jotta yrittämisen ilmapiiri muuttuisi nykyistä dynaamisemmaksi”, Munhequete sanoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että pienyrittäminen ei ole mosambikilaisille uutta. Maassa on paljon pienyrityksiä esimerkiksi siivous- ja rakennusaloilla.
Teknologiayrittäjät saavatkin merkitykseensä nähden liikaa huomiota, Munhequete sanoo.
”Startupien bisneskulttuuriin kuuluvat näkyminen ja itsensä korostaminen tuntuvat täällä vierailta.”
”Kulttuurissamme ei ole tapana puhua omista asioista vaan tehdä työtä rauhassa, matalalla profiililla. Startupien bisneskulttuuriin taas kuuluvat näkyminen ja itsensä korostaminen, jotka tuntuvat täällä vierailta.”
Munhequeten mielestä olisi tärkeää saada kaikki pienyrittäjät osaksi virallista taloutta. Valtio saisi verotuloja, ja ihmiset oivaltaisivat pienten ja keskisuurten yritysten merkityksen Mosambikin taloudelle. Yrittäjät joutuisivat toki maksamaan veroja, mutta samalla he voisivat saada pankkipalveluita ja yritystukia.
Nyt Mosambikin hallitus keskittyy suurhankkeisiin. Maasta on löydetty maakaasua, ja sen odotetaan tuottavan valtiolle tuloja.
Myös startup-yrityksissä toivotaan luonnonvaroista talouskasvua, Munhequete kertoo.
”Ihmisten tulot lisääntyvät, syntyy tarpeita ja kysyntää, joihin tulee vastata.”
Munhequete muistuttaakin, että työpaikat syntyvät pk-yrityksiin.
”Välillä poliitikot puhuvat yrittäjyyden merkityksestä, mutta vielä tukea ei tule.”
TEKSTI ESA SALMINEN
KUVAT MINTTU-MAARIA PARTANEN, KGOSHIGADI, IZYSHOP
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Yrittäminen Afrikassa
- Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on henkeä kohden laskettuna enemmän yrittäjiä kuin muualla maailmassa. Afrikkalaiset myös suhtautuvat myönteisimmin yrittäjyyteen: neljä viidestä afrikkalaisesta katsoo, että yhteiskunnassa ihaillaan yrittäjiä.
- Afrikassa toimivista yrityksistä vain pieni osa on startup-yrityksiä. Vuonna 2016 ne keräsivät sijoituksina 317 miljoonaa euroa, kun mantereen yritysten kokonaissaldo oli 51 miljardia euroa.
- Valtaosa Afrikan startup-yrityksistä työllistää vain yhdestä viiteen henkilöä.
- Suomi tukee kehitysmaissa innovaatioita ja startup-yrityksiä tukemalla muiden muassa sijoitusrahastoja, koulutusta ja tutkimusta. Suomi rahoitti Slushin Global Impact Accelerator -ohjelmaa 150 000 eurolla vuonna 2017.
Lähteet: Global Entrepreneurship Monitor 2017, Partech Ventures & World Investment Report 2017, Quartz Africa.
