Köyhimmät maat ovat kirineet muita maita kiinni vuosien 2008 ja 2020 välisenä aikana, ilmenee Maailmanpankin tutkimuksesta.
Tuoreen Maailmanpankin tutkimuksen mukaan köyhimmät Afrikan maiden taloudet ovat ottaneet vauraampia talouksia kiinni vuodesta 2008 lähtien. Vastaavaa ilmiötä ei ole havaittu aiemmin sitten maiden itsenäistymisen.
Maailmanpankin tutkijoiden mukaan Afrikan maiden välistä tulonjaollista tasa-arvoa kuvaava gini-kerroin laski 0,45:stä 0,39:ään vuosien 2008 ja 2020 välisenä aikana (*).
Tulokuilun kaventuminen johtui köyhimpien maiden poikkeuksellisen nopeasta henkeä kohden lasketusta talouskasvusta.
Taloudellinen integraatio on tasannut eroja
Mistä reipas talouskasvu sitten johtui?
Afrikan maiden taloudet kasvaisivat vielä nykyistäkin ripeämmin, jos yksittäisten maiden tulot ja taloudelliset mahdollisuudet jakautuisivat nykyistä tasaisemmin.
Sen lisäksi, että alueen maissa on tehty uusia investointeja muun muassa koulutukseen, tietoliikenteeseen, juna- ja tieverkostoihin sekä energiantuotantoon, maat ovat syventäneet taloudellista yhteistyötään vuoden 2000 jälkeen. Afrikan maiden välinen kauppa on kaksinkertaistunut suhteessa kaikkeen mantereen maiden harjoittamaan tuontiin. Sisäinen kauppa on yleensä hyödyllisempää alueen talouksille, sillä se käsittää pidemmälle jalostettuja tuotteita kuin mantereen ulkopuolelle suuntautuva kauppa.
Afrikan maiden taloudet kasvaisivat vielä nykyistäkin ripeämmin, jos yksittäisten maiden tulot ja taloudelliset mahdollisuudet jakautuisivat nykyistä tasaisemmin. Esteenä ovat kuitenkin paikalliset korruptoituneet eliitit, jotka toimivat omaksi hyödykseen, kirjoittavat Maailmanpankin tutkijat.
Korruptiota on vuoden 2000 jälkeen alettu haastaa yhä vahvemmin, kun kaupungistuminen ja digitalisaatio ovat parantaneet kansalaisten kykyä verrata omaa tilannettaan muihin. Tästä on merkkinä muun muassa paikallisten konfliktien ja mielenosoitusten lisääntyminen ympäri mannerta. Protesteja on ollut enemmän maissa, joissa tulonjako on muuttunut aiempaa epätasa-arvoisemmaksi, tutkimuksessa sanotaan.
Köyhien määrä on kasvussa
Maailmanpankin tutkimuksessa arvioidaan myös, millainen vaikutus kahden vuosikymmenen aikana tapahtuneella talouskasvulla on ollut mantereella asuvien köyhien määrään.
Tutkijat toteavat, että köyhyydessä elävien kansalaisten osuus koko väestöstä laski 48 prosentista 34 prosenttiin vuosien 2000 ja 2019 välisenä aikana. Köyhien absoluuttinen määrä kuitenkin kasvoi 57 miljoonalla, koska mantereen väestö kasvoi parin vuosikymmenen aikana 505 miljoonalla ihmisellä.
Tarkastelujakson lopussa vuonna 2019 mantereella asui enemmän ihmisiä köyhyydessä kuin muissa maailman maissa yhteensä.
Tutkimuksessa ei huomioitu koronapandemian aiheuttaman taloudellisen laman vaikutusta köyhien määrään.
(*) Gini-kerroin on luku 0:n ja 1:n välillä. Täydellisen tasaisessa tulonjaossa ginin arvo on 0, kun taas täydellisen epätasaisen tulonjaon vallitessa – jolloin yksi ihminen saa kaikki tulot – arvo on 1.
