Eteläafrikkalaiset, egyptiläiset ja nigerialaiset omistavat yli puolet Afrikan yksityisvarallisuudesta. Vauraus on vähentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana.
Tuoreen raportin mukaan Afrikan maiden yksityinen varallisuus keskittyy Etelä-Afrikkaan, Egyptiin ja Nigeriaan. Vuoden 2021 lopulla näiden maiden kansalaisilla oli hallussaan 56 prosenttia kaikesta mantereen yksityisvarallisuudesta, kuten kiinteistöistä, osakesijoituksista ja talletuksista.
Afrikan yhteenlaskettu varallisuus oli 2 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Tästä 651 miljardia dollaria kuului eteläafrikkalaisille, 307 miljardia dollaria egyptiläisille ja 228 miljardia dollaria nigerialaisille.
Eniten miljonäärejä asui Johannesburgissa, Kairossa, Kapkaupungissa ja Lagosissa.
Noin 136 000 afrikkalaisella oli varallisuutta yli miljoona dollaria. Eniten miljonäärejä asui Johannesburgissa, Kairossa, Kapkaupungissa ja Lagosissa.
Afrikan varallisuus on vähentynyt 7 prosentilla vuosikymmenessä
Raportissa ennustetaan, että maanosan kokonaisvarallisuus nousee kolmeen tuhanteen miljardiin dollariin vuoteen 2031 mennessä. Suurimpia varallisuuden kasvattajia tulevaisuudessa ovat Mauritius, Ruanda, Uganda, Kenia, Marokko, Mosambik ja Sambia.
Myönteisistä ennusteista huolimatta Afrikan varallisuus on vähentynyt seitsemällä prosentilla vuosina 2011–2021. Heikentymisen syy on ollut ennen kaikkea Etelä-Afrikan, Egyptin ja Nigerian markkinoiden alhainen tuottoaste.
Eniten varallisuus lisääntyi vuosikymmenen aikana Mauritiuksella, Ruandassa ja Etiopiassa. Etiopian tulokset kuitenkin heikkenivät vuoden 2019 jälkeen.
Raportin laatijoiden mukaan varallisuuden kerryttämistä edistävät talouskasvun lisäksi muun muassa omistusoikeutta turvaava lainsäädäntö, lehdistönvapaus, kehittynyt pankki- ja rahoitusjärjestelmä sekä hyvä turvallisuustilanne. Turvallisimpia maita ovat Mauritius, Botswana ja Namibia. Lehdistönvapaus on puolestaan pisimmällä Etelä-Afrikassa, Mauritiuksella ja Keniassa.
Heikoimmin varallisuuttaan voivat kasvattaa köyhimpien Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden asukkaat, jotka ovat erityisen alttiita ilmaston lämpenemisen tuomille ongelmille. Näiden maiden kansalaisilla on myös vähiten mahdollisuuksia muuttaa taloudellisten mahdollisuuksien perässä toiselle alueelle tai toiseen maahan, raportissa sanotaan.
