Tyytyväisyys demokratiaa kohtaan on heikentynyt kymmenen vuoden aikana. Hallitusten katsotaan epäonnistuneen etenkin julkisessa taloudenpidossa ja työpaikkojen luomisessa.
Afrikan maiden kansalaiset haluaisivat nykyistä syvempää demokratiaa. Tämä käy ilmi Afrobarometri 2019–2021-kyselykierroksen tuloksista. Tutkimusta varten haastateltiin lähes 50 000:ta ihmistä 34 maassa.
Tammikuussa 2023 julkaistun analyysin mukaan Afrikan maiden kansalaiset ovat pääosin sitoutuneita demokratiaan. Lähes 70 prosenttia sanoo pitävänsä demokraattista yhteiskuntamallia muita malleja parempana. Suurinta vetoa demokratiaa kohtaan kokivat etiopialaiset ja senegalilaiset. Vähiten demokratiaa kohtaan oli ymmärrystä Angolassa ja Etelä-Afrikassa.
Samaan aikaan tyytyväisyys demokratiaa kohtaan on laskenut kymmenen viime vuoden aikana, ja yhä harvempi kutsuu omaa maataan demokratiaksi. Tyytymättömyys on suurinta 18–30-vuotiaiden joukossa.
Korruptiosta valittaminen saattaa johtaa jopa vastatoimiin valituksen tekijää kohtaan.
Myös kansalaisten luottamus vaaleja kohtaan on laskussa. Erityisesti Kamerunin, Gabonin, Sudanin ja Zimbabwen vastaajat olivat tyytymättömiä vaalien laatuun.
Kyselyn tulokset viittaavat kansalaisten ja päättäjien välillä vallitsevaan syvään luottamuspulaan. Vaikka kansalaiset äänestävät, ottavat yhteyttä poliitikkoihin ja tuovat huoliaan esiin yhdessä muiden äänestäjien kanssa, heillä on tunne, että poliitikot eivät juurikaan kuuntele kansaa. Esimerkiksi korruptiosta valittaminen saattaa johtaa jopa vastatoimiin valituksen tekijää kohtaan.
Päättäjien katsotaan epäonnistuneen myös työpaikkojen luomisessa, julkisessa taloudenpidossa, inflaation taltuttamisessa ja köyhien elinolojen parantamisessa.
Köyhyys on kasvussa
Afrobarometrissä kartoitettiin myös kansalaisten suurimpia huolenaiheita. Näitä olivat työttömyys ja heikko julkinen taloudenpito. Kumpikin sai mainintoja noin kolmasosalta vastaajista. Etenkin heikko julkinen taloudenpito nousi huomattavasti aiempaa suuremmaksi huolenaiheeksi.
Noin 30 prosenttia vastaajista sanoi menettäneensä työpaikkansa tai päätulonlähteensä koronapandemian vuoksi. Keskiarvoa enemmän työmahdollisuuksia oli kadonnut Keniassa (55 prosenttia) ja Ugandassa (50 prosenttia).
Noin puolet vastaajista sanoi jääneensä ilman ruokaa ainakin kerran, ja 17 prosenttia ilmoitti niin käyneen ”monta kertaa” tai ”aina”.
Kyselyn tulokset viittaavat myös köyhyyden kasvuun. Kun kysyttiin, onko vastaaja edellisen vuoden aikana saanut aina halutessaan ruokaa, puhdasta vettä ja terveydenhoitoa, tulokset olivat 13–15 prosenttiyksikköä alempia kuin vuosien 2014–2015 kyselyssä. Noin puolet vastaajista sanoi jääneensä ilman ruokaa ainakin kerran, ja 17 prosenttia ilmoitti niin käyneen ”monta kertaa” tai ”aina”.
Niiden vastaajien joukossa, jotka olivat kuulleet ilmastonmuutoksesta, 77 prosenttia sanoi ilmiön tekevän elämästä aiempaa vaikeampaa. 74 prosenttia halusi hallituksen hillitsevän ilmastonmuutosta, vaikka se tulisi kalliiksi ja lisäisi työttömyyttä.
Afrobarometrin kyselykierroksia on toteutettu vuodesta 1999. Riippumaton Afrobarometer-tutkimusverkosto pitää päämajaansa Ghanassa ja saa rahoitusta muun muassa Ruotsin ja Yhdysvaltain kehitysyhteistyövaroista, Mo Ibrahimin säätiöltä sekä Bill ja Melinda Gatesin säätiöltä. Kyselyjen toteutuksesta vastaavat verkostoon kuuluvat kansalliset organisaatiot.
Afrobarometristä 2019-2021 ei ole julkaistu laajaa julkista yhteenvetoraporttia. Artikkeliin kootut demokratiaan liittyvät tiedot ovat Afrobarometrin omasta julkaisusta ”Africans want more democracy, but their leaders still aren’t listening”. Muihin aiheisiin liittyvät luvut ovat peräisin Washington Postin artikkelista ”What do Africans want? Afrobarometer surveys reveal the top concerns”.
