Amazonin alueen alkuperäiskansat ovat kärsineet viime vuodet laittomien kullankaivajien ja metsänraivaajien tunkeutumisesta suojelualueilleen ja sitä seuranneesta terveyskriisistä. Brasilian hallitus on luvannut muutosta tilanteeseen.
Heinäkuinen aurinko porottaa tukalan kuumana Amazonin sademetsässä Brasiliassa. Sademetsän vierellä kohoavassa Aldeia Cipian pikkukylässä on rauhallista. Hiljaisuuden katkaisee arapapukaijojen rääyntä.
”Seivästin tämän krokotiilin muutama viikko sitten”, kertoo Francis Filho Prado Vaz, 39, ylpeänä ja asettaa krokotiilin kallon pöydälle.
”Liha on syöty, ja nyt valmistamme sen hampaista kaulakoruja. Ne suojelevat meitä metsästysretkillämme käärmeiltä, skorpioneilta ja jaguaareilta.”
Yrttejä käytetään etenkin malarian hoidossa, käärmeen puremissa ja raskaana olevien naisten kipujen lievittämisessä.
”Krokotiilin hampaista valmistetut kaulakorut suojelevat meitä metsästysretkillämme käärmeiltä, skorpioneilta ja jaguaareilta”, Francis Filho Prado Vaz kertoo. Kuva: Seppo Suomela
Aldeia Cipian kylässä asuu kymmenen dessana-alkuperäiskansaan kuuluvaa perhettä, yhteensä 38 henkeä. Heimopäällikkönä toimii Francisin isä Domingos Savio Veloso Vaz, 64. Perheet saapuivat Aldeia Cipian kylään 24 vuotta sitten 1 500 kilometrin päästä Kolumbian rajalta paremman toimeentulon perässä.
Dessana-heimo hyödyntää yhä isältä pojalle siirtyvää perinteistä lääketiedettä, etenkin yrttejä ja parannusseremonioita. Yrttejä käytetään etenkin malarian hoidossa, käärmeen puremissa ja raskaana olevien naisten kipujen lievittämisessä.
”Emme koskaan lähde metsästämään ilman anhakoa eli ensiapuyrttiä käärmeenpuremaan”, Domingos kertoo.
Amazonasin osavaltion pääkaupunkiin Manaukseen perhe pääsee pikaveneellä tunnissa. Vaikka miljoonakaupunki palveluineen on lähellä, tarjoaa Aldeia Cipian kylä rauhallista elämää sademetsän syleilyssä.
Mobiiliklinikka kiertää sademetsässä
Elantonsa Aldeia Cipian dessanat saavat ekoturismista. Kylässä vierailee päivittäin matkailijoita, jotka voivat tutustua heimon elämään ja rituaaleihin sekä ostaa matkamuistoja. Kuukaudessa vieraita käy noin 1 500.
Ravintonsa heimo saa pihan hedelmäpuista sekä viljelemällä muun muassa maissia ja maniokkijuurta. Dessanat metsästävät lintuja, jyrsijöitä, tapiireja ja apinoita. Pääravinto saadaan kuitenkin vieressä virtaavasta kalarikkaasta Rio Negro -joesta.
Perheiden roolijako on selvä: miehet kalastavat ja metsästävät, naiset tekevät ruokaa, hoitavat lapsia sekä valmistavat siemenistä ja lintujen sulista koruja myyntiin.
Perheiden roolijako on selvä: miehet kalastavat ja metsästävät, naiset tekevät ruokaa, hoitavat lapsia sekä valmistavat siemenistä ja lintujen sulista koruja myyntiin.
Francis Filho Prado Vaz metsästää pienriistaa. Kuva: Seppo Suomela
Heimopäällikkö Domingos Savio Veloso Vazin shamaanitaidoilla hoidetaan pienimmät vaivat, mutta vakaviin sairauksiin haetaan apua Manauksesta. Kylässä käy kuukausittain mobiiliklinikka, joka tarjoaa terveystarkastuksia, ensiapua ja rokotteita.
Brasilian alkuperäiskansoilla koronakuolleisuus oli arviolta 16 prosenttia ja ilmaantuvuus lähes kuusi kertaa korkeampaa kuin valtaväestössä.
”Koronaviruspandemia iski rajusti kyläämme. Sairastuimme kaikki, mutta onneksi kukaan ei kuollut. Kun koronarokotukset alkoivat Manauksen klinikoissa, niitä ei aluksi tarjottu alkuperäiskansoille”, Domingos kertoo.
Brasilian alkuperäiskansoilla koronakuolleisuus oli arviolta 16 prosenttia ja ilmaantuvuus lähes kuusi kertaa korkeampaa kuin valtaväestössä.
Elintasosairaudet vaivaavat kaupungeissa
Kun portugalilaiset siirtomaavaltiaat saapuivat Brasiliaan 1500-luvun alkupuolella, alueella asui arviolta kolme miljoonaa henkeä. Ensimmäisen sadan vuoden aikana lähes 90 prosenttia heistä kuoli valkoisen miehen mukanaan tuomiin tauteihin, kuten tuhka- ja isorokkoon, keltakuumeeseen sekä influenssaan.
Moni kuoli myös orjuudessa tai väkivallan seurauksena.
Vuoden 2022 väestölaskennan mukaan Brasilian alkuperäiskansoihin kuuluu arviolta 1,7 miljoonaa henkeä. Noin puolet heistä asuu Amazonasin osavaltion alueella.
Kaikkiaan Brasiliassa asuu reilu 210 miljoonaa ihmistä.
Monet kaupunkeihin muuttaneet heimot kärsivät nyt elintapojen ja ravitsemuksen muutoksesta aiheutuvista sairauksista, kuten sydän- ja verisuonitaudeista sekä diabeteksesta.
Mielenterveyden ongelmat lisääntyneet
Manauksen laitamilla sijaitsevassa Parque das Tribosin alueella asuu yli 2 500 ihmistä, jotka kuuluvat yli 30 etniseen ryhmään.
Amazonasin osavaltion pääkaupungin Manauksen laitamilla sijaitseva päiväklinikka palvelee yli 30 etnisen ryhmän asuinaluetta Parque das Tribosia. Kuva: Seppo Suomela
Alueen keskustassa toimiva päiväklinikka tuottaa terveyden- ja sosiaalihuollon palveluja. Tiistaiaamuna klinikalla pitävät vastaanottoaan lääkäri ja sosiaaliavustaja. Teltanomainen avorakennus täyttyy asiakkaista. Osa on tullut kuuntelemaan päivittäistä terveysluentoa. Askeettisen rakennuksen seiniä piristävät värikkäät heimoaiheiset maalaukset.
Joiliane de Oliveira Trindade on toiminut klinikan sosiaalityöntekijänä kaksi vuotta.
Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ongelma Brasiliassa, myös alkuperäiskansoilla. Trindaden mukaan myös mielenterveysongelmat ovat yleistyneet.
”Arvioimme asiakkaidemme elämäntilanteen ja ongelmat. Sen jälkeen kerromme heille eri palveluista ja tuista, kuten lapsiperheille tarjottavasta Bolsa Família -raha-avustuksesta”, Trindade kertoo.
Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ongelma Brasiliassa, myös alkuperäiskansoilla. Trindaden mukaan myös mielenterveysongelmat ovat yleistyneet.
”Lähetämme jatkohoitoon yhä enemmän masennuksesta, ahdistuneisuudesta ja paniikkihäiriöistä kärsiviä alkuperäiskansalaisia. Monet ovat murrosikäisiä tai nuoria aikuisia. Osa heistä on itsetuhoisia.”
Joiliane de Oliveira Trindade työskentelee päiväklinikan sosiaalityöntekijänä. Kuva: Seppo Suomela
Mielenterveysongelmiin johtavat perhekriisit ja -väkivalta sekä työttömyys. Monet alkuperäiskansalaiset elättävät perheensä satunnaisilla töillä ja elävät köyhyydessä.
Yanomamien hätähuuto kuultiin lopulta
Poliittisen vallan vaihtuminen Brasiliassa vuoden 2023 alussa näkyy voimakkaasti uusissa Amazonasin alueen eli Amazonin sademetsän Brasiliaan, Kolumbiaan, Venezuelaan ja Peruun ulottuvissa suojeluohjelmissa. Presidentti Lula da Silva on sitoutunut Amazonasin sademetsien suojeluun ja kansainväliseen ilmastoyhteistyöhön.
Huhtikuussa 2023 Amazonasin sademetsien hakkuiden määrä oli laskenut peräti 68 prosenttia edellisvuodesta. Alkuperäiskansojen oikeuksien turvaaminen on tärkeä osa sademetsien suojelutyötä.
Laittomien kullankaivajien häätäminen on aloitettu, ja liittovaltion poliisi on avannut tutkinnan yanomamien kansanmurhasta.
Kansainvälinen media raportoi Roraiman osavaltiossa elävien yanomami-heimon hätätilasta alkuvuodesta 2023. Satoja heimoon kuuluvia ihmisiä, etenkin lapsia, kärsi vakavasta aliravitsemuksesta ja infektiotaudeista, kuten malariasta. Satoja lapsia menehtyi.
Presidentti Lula nosti yanomamien tilanteen kansalliseksi prioriteetiksi ja julisti alueelle hätätilan tammikuussa 2023. Laittomien kullankaivajien häätäminen on aloitettu, ja liittovaltion poliisi on avannut tutkinnan yanomamien kansanmurhasta.
Lisäksi Lula hyväksyi huhtikuussa 2023 kuuden alkuperäiskansan suojelualueen eli territorion muodostamisen kuudessa osavaltiossa.
Kullankaivajat jättivät jälkeensä aivomalariaa
Kansainvälinen Lääkärit ilman rajoja -järjestö tekee työtä etenkin yanomami-heimon parissa Brasiliassa.
Järjestön Etelä-Amerikan koordinaattori Fabio Biolchini kertaa alkuvuoden kriisin syitä.
”Yanomamien ongelmat pahenivat huomattavasti edellisen presidentin Jair Bolsonaron aikana. Arviolta 30 000 laitonta kullankaivajaa ja sademetsänraivaajaa tunkeutui alueelle neljän viime vuoden aikana. He sotkivat yanomamien elämän, toimeentulon ja ympäristön tasapainon”, Biolchini kertoo.
Brasilian ympäristöviraston helikopteri valvoo laittoman kaivoksen tyhjentämistä yanomami-alkuperäiskansan asuinalueella Roraiman osavaltiossa helmikuussa 2023. Kuva: Edmar Barros/AP/LK
Kullankaivajien käyttämä elohopea kulkeutui jokiin. Se saastutti vesistöt ja kalat, jotka ovat yanomamien keskeinen valkuaislähde.
”Yhden kultagramman irrottamiseksi muista metalleista tarvitaan 1,5 kiloa elohopeaa”, Biolchini kertoo.
Kullankaivajien jälkeensä jättämät montut täyttyivät vedellä ja toimivat siten sääskien lisääntymisaltaina. Tämä johti tappavan aivomalarian leviämiseen. Sademetsän laiton kaskeaminen puolestaan lisäsi hengitystieinfektioita.
”Lisäksi yanomamit kokivat väkivaltaa, naisia raiskattiin ja monet joutuivat pakenemaan territoriosta”, Biolchini kertoo.
Lääkärit ilman rajoja -järjestö aloitti viime heinäkuussa hankkeen yanomamien alueella tavoitteenaan kehittää malarian varhaista diagnosointia ja nopeaa hoitoa.
”Yanomamit ovat yksi maapallon haavoittuvimmista kansanryhmistä. On tärkeää rakentaa alueelle toimiva perusterveydenhuollon verkosto ja panostaa ennaltaehkäisyyn”, Biolchini sanoo.
”Meidän on ymmärrettävä alkuperäiskansojen kieltä, kulttuuria ja uskomuksia, jotta voimme tarjota hyväksyttäviä hoitokeinoja. Meidän on myös oltava nöyriä ja valmiita oppimaan heidän tuhansia vuosia vanhoista hoitokeinoistaan.”
Lue lisää: Alkuperäiskansat puolustavat sademetsiä paremmin kuin muut
Lue lisää: Ei enää vain sademetsä
