Irtisanomisia, etuisuuksien leikkauksia ja supistuksia julkisiin palveluihin. Tässä ovat keskeisimmät uutisaiheet viime kuukausilta.
Alkusyksystä otsikoihin nousi myös turvapaikanhakijoiden määrän moninkertaistuminen edellisvuoteen verrattuna. Sotia ja näköalattomuutta pakenevat ihmiset ovat saapuneet maahan, jonka asukkaat kokevat itsensä jo valmiiksi uhatuiksi.
Lopputulos näkyy sosiaalisessa mediassa ja verkon keskustelupalstoilla.
Pelkään, että asenneilmaston koventuminen ja negatiivisten uutisten kierre alkaa rajoittaa yhteiskunnallista näkökykyämme. Uhan alla ei uskalleta uusiutua eikä nähdä muuttuvan maailman mahdollisuuksia, kuten energiavallankumousta.
Ilmastonmuutos on toki suurin uhka ihmiskunnalle, kuten laaja artikkelimme ilmiön aiheuttamista muutoksista vuoteen 2050 mennessä osoittaa.
”Kehitysmaiden on mahdollista hypätä keskitetyn ja saastuttavan sähköntuotantovaiheen yli kestävämpiin ja hajautettuihin ratkaisuihin.”
Kehitysmaiden on kuitenkin periaatteessa mahdollista hypätä keskitetyn ja saastuttavan sähköntuotantovaiheen yli kestävämpiin ja hajautettuihin ratkaisuihin samalla tapaa, kuin ne siirtyivät kännyköihin ilman kattavan lankapuhelinverkon rakentamista. Tähän muutokseen uskoo suomalaisen aurinkoenergiayhtiön hallituksen puheenjohtaja Timo Rosenlöf.
Myös tehtaiden ympäristösääntely kiristyy vähitellen Vietnamin ja Kiinan kaltaisissa maissa. Tällöin esimerkiksi suomalaiselle bioenergian osaamiselle avautuu markkinoita.
Uhkana nähdään myös Afrikan väestönkasvu. Afrikkalaisten määrä yli kaksinkertaistuu lähes 2,5 miljardiin reilussa 30 vuodessa. Se tuskin sujuu kivuitta.
Silti suuri työikäinen väestö, jolla on vain vähän muodollista työhistoriaa saati työtodistuksia, on myös mahdollisuus liiketoiminnalle: suomalainen yritys Fuzu avasi syyskuun puolessavälissä mobiilipohjaisen urakehityspalvelun, joka soveltuu kehitysmaiden oloihin. Se auttaa muun muassa yrityksiä löytämään parhaat tuhansista ja taas tuhansista hakijoista. Jos yhtiön tuote onnistuu, siitä voi tulla Afrikan LinkedIn-palvelu.
Aalto-yliopiston professori Minna Halme harmittelee, että Fuzu on vain yksi harvoista suomalaisista yrityksistä, joka suuntautuu köyhien maiden kuluttajamarkkinoille. Tähän on korkea aika saada muutos Kiinan talouden yskiessä ja Venäjän kaupan supistuessa.
”Kehitysmaiden markkinat vaativat uskallusta. Suomen asenneilmasto ei valitettavasti ruoki rohkeutta riskinottoon.”
Kehitysmaiden markkinat vaativat uskallusta. Suomen asenneilmasto ei valitettavasti ruoki rohkeutta riskinottoon. Ilmapiiriä synkistävät omalta osaltaan myös kehitysyhteistyön leikkaukset, jotka johtavat irtisanomisiin kansalaisjärjestöissä ja alan muissa toimijoissa.
Ikävissä irtisanomisissa voi kuitenkin nähdä hopeisen reunuksen.
Kehitysyhteisyön ammattilaiset tuntevat kasvavien kehitysmaiden kulttuuria ja yhteiskuntaa. Pienten ja keskisuurten yritysten konsultteina he voisivat tehdä lähtemisen vaikka Afrikan markkinoille vähemmän vieraaksi ajatukseksi.
TEKSTI PASI NOKELAINEN
