YK:n väestörahaston UNFPAn pesti Zaatarin pakolaisleirillä opetti, kuinka tärkeää järjestöjohtajien ja päättäjien on saada tietoa nuorten arjen haasteista.
”Maisteriopintojeni jälkeen työskentelin neljä vuotta YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n Pohjoismaiden ja Baltian edustustossa Tukholmassa. Sen jälkeen hain YK:n vapaaehtoisohjelmaan, sillä halusin työhön kentälle.
Pääsin vuodeksi YK:n väestörahaston UNFPAn Jordanian maatoimistoon ja siellä nuorten osastolle. UNFPAssa vastasin YK:n Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman toteuttamisesta. Päätöslauselma hyväksyttiin Suomen aloitteesta vuonna 2015, ja siinä korostetaan nuorten oikeutta osallistua päätöksentekoon ja työhön rauhan turvaamiseksi.
Jordaniassa on paljon nuoria, ja siksi myös nuorisoministeriö. Olin mukana YK:n ja kansalaisjärjestöjen projektissa, jossa yritettiin saada ministeriötä mukaan kehittämään kansallista Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintasuunnitelmaa. Konflikteja maassa ei ollut, joten suunnitelma keskittyisi nuorten poliittisen osallisuuden lisäämiseen.
Zaatarissa valtaosa nuorista ei ole käynyt lukiota eikä yliopistoa, eivätkä he saa poistua leiristä kuin erityisluvalla.
Ministeriö suhtautui suunnitelmaan nihkeästi. Ymmärsin sen, sillä Jordaniassa päättäjät eivät ole tottuneet huomioimaan nuorten näkemyksiä.
TYÖSSÄNI kiinnostavinta oli YK:n alainen nuorten toimintaryhmä Zaatarin pakolaisleirillä. Sen tarkoituksena on kuulla nuorten tarpeita ja viedä ne päättäjien kuuluville.
Zaatarissa asuu 82 000 syyrialaista, joista yli puolet on lapsia. Kukin perhe on rekisteröity tietylle alueelle, jossa lapset käyvät koulunsa. Valtaosa nuorista ei ole käynyt lukiota eikä yliopistoa, eivätkä he saa poistua leiristä kuin erityisluvalla.
Rajoitukset iskevät pahiten tyttöihin. Tyttö on rekisteröity isänsä perheeseen, kunnes hän avioituu ja siirtyy miehensä kirjoihin. Monet 15–17-vuotiaat tytöt ovat valmiita avioliittoon, sillä se voi olla ainoa mahdollisuus kouluttautua ja päästä pois leiriltä.
Osaksi siksi lapsiavioliitot Zaatarissa ovat lisääntyneet.
Haave koulutuksesta kaatuu usein varhaisiin raskauksiin ja kotiäitiyteen. Toisin on pojilla, jotka voivat irrottautua täysi-ikäisinä perheensä rekisteristä ja päättää itse asioistaan.
ZAATARISSA ymmärsin, kuinka tärkeää on antaa nuorten puhua. Muuten päättäjiltä jää paljon tietämättä, ja byrokraattisiin päätöksiin jää lapsiavioliittojen kaltaisia aukkoja.
Nuoria on myös kuunneltava, ja heidän näkemyksensä on huomioitava.
Lapsiavioliitot ovat vain yksi esimerkki nuorten esille nostamista asioista. Sen tiedän, että YK-järjestöjen johtajat suhtautuivat ongelmaan vakavasti ja keskustelivat siitä jordanialaisten päättäjien kanssa. Eri asia on, muuttuuko Zaatarissa mikään.”
Lue lisää: Mikael Ashorn oppi kohdentamaan avun haavoittuville alueille
Lue lisää: Pauliina Parhiala oivalsi uskontojen välisen yhteistyön tärkeyden