Afrikkalaisten yritysten vienti Eurooppaan saattaa kärsiä EU:n uuden ilmastotoimen myötä, epäilee hiilirajamekanismin vaikutuksia arvioiva tutkimus.
Euroopan unionin niin sanottu hiilirajamekanismi eli CBAM astui voimaan lokakuun alussa.
CBAM on uudenlainen poliittinen väline, jolla yritetään vähentää kasvihuonekaasuja. Se velvoittaa tiettyjen, paljon kasvihuonekaasuja kuluttavien tuotteiden maahantuojia maksamaan ylimääräistä maksua EU-markkinoille pääsystä. Tällaisia tuotteita ovat alumiini, sementti, lannoitteet, vety, tuontisähkö, rauta ja teräs.
Ylimääräisten maksujen keräämisellä pyritään painostamaan EU:n ulkopuolisissa maissa sijaitsevia yrityksiä tekemään tuotteistaan nykyistä ilmastoystävällisempiä. Samalla halutaan ehkäistä niin sanottua hiilivuotoa eli runsaasti hiiltä sisältävän tuotannon siirtymistä EU:n ulkopuolelle.
CBAMin maksut ovat suuruudeltaan EU:n päästöoikeuksien tasoa, ja niiden kerääminen alkaa siirtymäajan jälkeen vuoden 2026 alussa.
Afrikan maiden EU-viennille haasteita
Vaikka EU:ssa iloitaan uudenlaisesta tavasta vähentää kasvihuonekaasuja, CBAM on herättänyt kritiikkiä globaalissa etelässä.
Toukokuussa julkaistiin ensimmäinen laajempi tutkimus CBAMin mahdollisista vaikutuksista Afrikan maiden talouteen. African Climate Foundation -säätiön ja London School of Economics and Political Science -yliopiston julkaisemassa tutkimuksessa arvioidaan, että hiilirajamekanismi vähentäisi Afrikan maiden vientiä ja leikkaisi 0,33-1,12 prosenttia Afrikan yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.
Leikkausarvio perustuu kuuteen mahdolliseen kehityskulkuun. Haarukan alapään skenaariossa oletuksena on, että CBAM kattaisi myös tulevaisuudessa samat tuotteet kuin nyt, ja että hiilitonnin hinta EU:n päästökaupassa olisi 40 euroa. Yläpään arvioissa puolestaan hiilitonnin hinta kipuaisi 87 euroon, CBAMin alaisten tuotteiden määrä nousisi merkittävästi ja EU:n liittolaismaita tulisi mukaan järjestelmään.
Suurin vaikutus kohdistuu muutamaan maahan
The Conversation -verkkolehti kirjoittaa, että korkeimmillaan Afrikan maiden yhteenlasketut vuosittaiset menetykset vastaisivat yli 20:tä miljardia euroa.
Laskelmissa ei ole otettu huomioon afrikkalaisten yritysten tuotannon vähittäistä siirtymää pois fossiilisista polttoaineista, jolloin myös CBAMin vaikutus niiden EU-vientiin pienenee.
Hiilirajamekanismin suurimmat lähitulevaisuuden vaikutukset näyttäisivät keskittyvän muutamaan rautaa, terästä ja alumiinia tuottavaan maahan, kuten Etelä-Afrikkaan, Mosambikiin ja Zimbabween. Vaikutusta pehmentää se, että useat näissä maissa toimivista kaivosjäteistä ovat suurelta osin ulkomaisessa omistuksessa.
