Afrikan väestö kasvaa 40–50 miljoonalla ihmisellä vuosittain. Vauhti kiihtyy vielä hieman, kunnes sen ennustetaan hidastuvan vuoden 2060 tienoilla. Helsingin yliopiston geoinformatiikan professori ja Keniassa sijaitsevan Taitan tutkimusaseman johtaja Petri Pellikka vastaa kysymyksiin Afrikan väestönkasvusta.
Miten nopeasti Afrikan väestö kasvaa?
Afrikan väestönkasvu on maailman nopeinta. Tällä hetkellä maailman väestönkasvusta noin puolet tapahtuu Afrikassa, missä väestö lisääntyy 40–50 miljoonalla ihmisellä vuosittain, professori Petri Pellikka kertoo.
Afrikan väestönkasvu on ollut jatkuvaa 1950-luvulta lähtien, jolloin mantereella asui vajaa 230 miljoonaa ihmistä. Nyt Afrikassa asuu noin 1,4 miljardia ihmistä.
Nyt Afrikassa asuu noin 1,4 miljardia ihmistä. Vuoteen 2060 mennessä mantereen väkiluvun ennustetaan kasvavan noin 2,9 miljardiin.
Vuoteen 2060 mennessä mantereen väkiluvun ennustetaan kasvavan noin 2,9 miljardiin. Sen jälkeen väestönkasvun vauhti hidastuu, mikä ei kuitenkaan tarkoita väestönkasvun loppumista. Jos ennusteet pitävät paikkansa, Afrikan väestö kasvaa noin 4,3 miljardiin vuoteen 2100 mennessä.
Käytännössä maapallon väestönkasvu keskittyy Afrikkaan: Aasian väkiluvun ennustetaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä nykyisestä 4,7 miljardista vielä reilulla puolella miljardilla, mutta palautuvan vuosisadan loppuun mennessä takaisin nykyiselle tasolleen. Euroopassa asuu tällä hetkellä noin 750 miljoonaa ihmistä ja määrä laskee.
Kasvaako väestö nopeasti kaikissa Afrikan maissa?
Väestönkasvu on erityisen nopeaa Länsi-Afrikassa ja varsinkin alueen ranskankielisissä maissa, missä se on myös maailmanlaajuisesti nopeinta. Esimerkiksi Mali, Burkina Faso, Niger, Nigeria ja Benin ovat nopean väestönkasvun maita, Pellikka sanoo.
Muualla Afrikassa väestönkasvu on nopeaa Tsadissa, Somaliassa, Tansaniassa, Sambiassa ja Malawissa. Puolestaan Pohjois-Afrikassa ja eteläisessä Afrikassa, kuten Etelä-Afrikassa, Botswanassa ja Namibiassa, väestönkasvu on melko hidasta.
Mitä syitä Afrikan väestönkasvun taustalla on?
Väestönkasvun taustalla on selkeä matemaattinen yhtälö suuren syntyvyyden ja kuolleisuuden laskun välillä, Pellikka tiivistää.
Afrikassa keskimääräinen lapsiluku naista kohden on 4,2. Maailman keskiarvo on 2,4. Hitaan väestönkasvun alueilla Pohjois-Afrikassa ja eteläisessä Afrikassa lapsiluvut lähentelevät maailman keskiarvoa, mutta esimerkiksi Nigerissä naiset saavat keskimäärin jopa 6,5 lasta. Se on eniten maailmassa. Nigerin naapurimaissa Malissa, Tsadissa ja Nigeriassa syntyy niissäkin keskimäärin yli 5 lasta naista kohden.
Samaan aikaan ihmiset ovat aiempaa terveempiä ja elävät pidempään. Keskimääräinen elinikä Afrikassa on noussut yli 11 vuodella viimeisen 30 vuoden aikana. Esimerkiksi Nigerissä elinajanodote kasvoi vuosien 1990–2020 välillä 44 vuodesta 63 vuoteen.
Millaisia seurauksia Afrikan väestönkasvulla on?
Afrikan väestön ikärakenne nuorentuu entisestään. Vuoteen 2050 mennessä Afrikassa on enemmän alle 25-vuotiaita kuin millään muulla alueella maailmassa, mikä on sekä mahdollisuus että haaste, Pellikka kertoo.
Suuri työikäisten määrä on valtava voimavara talouskehitykselle, jos väestönkasvu onnistutaan hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Se edellyttää panostuksia muun muassa nuorten koulutus- ja työmahdollisuuksiin.
Suuri työikäisten määrä on valtava voimavara talouskehitykselle, jos väestönkasvu onnistutaan hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla.
Pellikka sanoo, että väestönkasvusta seuraa myös pulaa ruoasta, sillä Afrikassa maatalouden tuottavuus on huono ja sen tehostaminen haasteellista. Iso osa ruoasta tulee heikosti koneellistetuilta pientiloilta, joiden taloudelliset resurssit ovat pienet.
Käytännössä tarve kasvattaa tuottavuutta johtaa maatalousmaan raivaamiseen. Metsien hakkuu viljely- ja laidunkäyttöön kiihdyttää ilmastonmuutosta, mikä heikentää tuottavuutta edelleen. Syntyy noidankehä. Ruokapula tai ylipäänsä kilpailu resursseista voi myös johtaa levottomuuksien lisääntymiseen.
Kasvava väestö asettuu todennäköisemmin kaupunkeihin kuin maaseudulle, joten monet Afrikan kaupungit kasvavat valtaviksi. Ne kasvavat sekä väestömäärältään että pinta-alaltaan, sillä mantereella suositaan matalaa rakentamista. Megakaupunkien hallinta voi tuottaa haasteita, mutta Pellikka huomauttaa, että toisaalta kaupungistumisen uskotaan osaltaan johtavan väestönkasvun hidastumiseen.
Megakaupunkeja eli yli kymmenen miljoonan asukkaan kaupunkeja ovat jo nyt Egyptissä Kairo ja Nigeriassa Lagos.
Miten hillitä väestönkasvua?
Yleisesti ottaen väestönkasvu hidastuu, kun ihmisten koulutustaso nousee, toimeentulo ei enää edellytä suurta lapsilukua, terveys paranee ja ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Niissä syntyy keskimäärin vähemmän lapsia kuin maaseudulla, Pellikka kertoo.
Hän tarkentaa, että kaikkein tehokkaimpana keinona hillitä väestönkasvua nähdään tyttöjen koulutustason nosto ja naisten työllistyminen ammatteihin. Muutos edellyttää varsinkin miesten asenteiden muuttumista sekä ehkäisystä valistamista. Tällaiset aiheet ovat kuitenkin herkkiä niin poliittisesti, uskonnollisesti kuin monille henkilökohtaisestikin.
Afrikan kohdalla mantereen nykyisistä hitaan väestönkasvun maista ja niiden kokemuksista voisi löytyä hyviä käytäntöjä alueen muiden maiden väestönkasvun hillitsemiseksi, Pellikka pohtii.
Lue lisää: Megakaupungit nousevat Afrikassa
Lue lisää: Mikä ihmeen ramadan? Milloin ja miksi sitä vietetään? Viisi vastausta
Lue lisää: Onko maailma pääsemässä eroon tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisesta? Viisi vastausta
