Kyky sopeutua muuttuviin olosuhteisiin aina vain uusilla teknologisilla ratkaisuilla on tuonut ihmisen tähän päivään. Taloustieteilijä Oded Galor uskoo, että taidolla ratkaistaan myös nykymaailman haasteet, kuten väestönkasvu ja ilmastonmuutos.
Taloustieteilijä Oded Galor piirtää yleistajuisessa teoksessaan Ihmiskunnan nousu pitkää kaarta ihmisen menestymisen historiallisista syistä maapallolla. Israelilaissyntyinen Galor toimii tällä hetkellä Herbert H. Goldbergerin taloustieteen professorina Brownin yliopistossa Yhdysvalloissa.
Galor aloittaa kertomuksensa nykyihmisen esi-isien alkutaipaleesta parinsadan tuhannen vuoden takaa Afrikan mantereelta ja päättää tarinansa ihmiskunnan tämän päivän haasteisiin, kuten väestönkasvuun ja ilmastonmuutokseen. Alun ja lopun väliin hän tiivistää lukuisin esimerkein keräilijä-metsästäjien asettumisen aloilleen ensin maatalousyhteiskunniksi ja myöhemmin teollistuneiksi kansallisvaltioiksi.
Galorin mukaan kehitys ei ole tapahtunut samaan tahtiin kaikkialla maailmassa, sillä maantieteelliset, kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja institutionaaliset tekijät ovat ohjanneet yhteiskuntia eri suuntiin.
Esimerkiksi maanviljelyn oli aikoinaan luontaisinta kehittyä nykyisen Lähi-idän alueella, koska viljalajikkeet onnistuivat leviämään yhtenevissä ilmasto-oloissa itä-länsisuuntaisesti. Eteläisemmässä Afrikassa suuret joet halkoivat mantereen pohjois-eteläsuuntaisesti, eikä vastaava siirtymä ollut mahdollista. Sama koski Amazonin sademetsän jakamaa Etelä-Amerikkaa.
Läntisen Euroopan pilkkoutuminen kilpaileviksi valtakunniksi 1600-luvulta eteenpäin puolestaan avitti teknologista ja taloudellista kehitystä, kun yhden ruhtinaan torjuma keksijänero löysi lähes poikkeuksetta työlleen rahoittajan ja poliittisen tukijan rajan takaa toisesta ruhtinaskunnasta. Toisin oli laajoissa itäisissä imperiumeissa, joissa keisari yksin joko kannusti innovointia tai sitten ei.
Teollistuminen pakotti kouluttautumaan
Suurimman harppauksen ovat tehneet yhteisöt, joissa niin valtiovalta kuin vanhemmatkin ovat lasten määrän sijasta panostaneet heidän koulutukseensa.
Oded Galorin mukaan kaikessa kehityksessä olennaista on ollut ihmisten kyky luoda teknologisia ratkaisuja, jotka ovat auttaneet heitä sopeutumaan alati muuttuviin olosuhteisiin.
Suurimman harppauksen ovat tehneet yhteisöt, joissa niin valtiovalta kuin vanhemmatkin ovat lasten määrän sijasta panostaneet heidän koulutukseensa. Hyvinvointi on lisääntynyt, kun väestönkasvu ei ole syönyt kehityksen hedelmiä, Galor kirjoittaa. Muutosta ovat selittäneet etenkin teollisessa työssä vaadittava erityisosaaminen sekä naisten lisääntynyt palkkatyö.
Galor muistuttaakin, että pitkään maatalousvaltaisissa yhteiskunnissa ei tarvittu uusia taitoja, joten niissä työvoiman määrä korvasi sen laadun. Liiallinen koulutus olisi myös kannustanut etenkin nuoria hakeutumaan kaupunkeihin tehdastyöhön.
Voittajat ja häviäjät
Kirjassaan Oded Galor pyrkii selittämään myös yhteiskuntien keskinäistä eriarvoisuutta globalisaation ja kolonisaation epäsymmetrisillä seurauksilla. Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan siirtomaista kuljetettiin raaka-aineita teollisuusmaihin, jotka sijoittivat tuottojaan inhimilliseen pääomaan.
Kehittyvissä maissa sitä vastoin väestö jatkoi kasvuaan, ja ne jumittuivat köyhyysloukkuun. Samalla siirtomaa-ajan riistoon perustuvat instituutiot jäivät monin paikoin ylläpitämään taloudellista ja poliittista eriarvoisuutta.
Galor kuitenkin arvostelee länsimaiden tapaa yrittää kitkeä köyhyyttä kehittyvistä maista vaatimalla pintatason rakenteellisia uudistuksia ikään kuin niiden ongelmat johtuisivat yksinomaan väärästä taloudenhoidosta ja hallinnosta. Hänen mukaansa teollisuuden yksityistäminen, kaupan vapauttaminen ja omistusoikeuden turvaaminen edistävät talouskasvua lähinnä maissa, joissa jo entuudestaan vallitsevat kasvua tukevat sosiaaliset ja kulttuuriset olosuhteet. Galor huomauttaakin, että jokaista valtiota tulee tarkastella sen omista lähtökohdista käsin, ja tuottavinta on sijoittaa koulutukseen ja aloille, joissa tätä koulutusta tarvitaan.
Ilmastonmuutosta Galor ratkoisi hillitsemällä väestönkasvua ja panostamalla hiilivapaaseen teknologiaan talouskasvusta tinkimättä. Tärkeitä avuja tässä työssä ovat tulevaisuususko, koulutus, sukupuolten tasa-arvo sekä yhteiskuntien moninaisuutta ja erilaisuutta kunnioittavat ratkaisut, hän kirjoittaa.
Lue lisää: Luonnonvaroja kaupataan maailmalla keinoja kaihtamatta
Lue lisää: Maailman väestönkasvuun voidaan vaikuttaa – tietokirja avaa väestöilmiöitä Suomessa ja maailmalla
