Miksi kaivo rakennettiin linnan seinien sisäpuolelle? Kysyin tätä koululaisryhmiltä, kun opiskeluaikoinani opastin Hämeen linnassa ja seisoimme jo aikapäivää sitten kuivuneen kaivon ympärillä. Yleensä aina joku tiesi tai arvasi vastauksen.
Venäjän hyökkäyssodan keskeltä Ukrainasta kuultiin, että ihmiset olivat lopulta juoneet veden lämpöpattereista.
Vettä käytettiin aseena keskiajalla – ja samaa tapahtuu tänäkin päivänä.
Venäjän hyökkäyssodan keskeltä Ukrainasta kuultiin, että ihmiset olivat lopulta juoneet veden lämpöpattereista. Muuta vettä ei enää ollut saatavilla Mariupolissa, kun Venäjä piiritti kaupunkia keväällä.
Tässä numerossa kerromme vesidiplomatiasta ja siitä, miten sillä pyritään ehkäisemään veden hallintaan liittyvien kiistojen syntymistä. Valtaosa konflikteista on paikallisia, ja ne saavat usein alkunsa kastelu- tai juomaveden niukkuudesta. Suomi on toiminut jo pitkään edelläkävijänä vesidiplomatian saralla.
YK:N ELINTARVIKE– ja maatalousjärjestö FAO on arvioinut, että vuoteen 2025 mennessä kaksi kolmasosaa maailman väestöstä asuu alueilla, joissa kärsitään ajoittain veden puutteesta.
Tulevaisuudessa vesidiplomatialle voidaan ennustaa olevan entistä enemmän tarvetta.
Kesän ja alkusyksyn aikana Itä-Afrikan kuivuustilanne vaikeutui. Jo neljä perättäistä sadekautta on jäänyt väliin. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan aluetta uhkaa pahin ruokakriisi 70 vuoteen. Ilmastonmuutoksen aikaansaama kuivuus on olennainen syy ruokakriisin syntymiseen, vaikkakaan ei ainoa.
Myös Pakistania alkusyksystä peittäneiden tulvien taustalla on ilmastonmuutos: ilman ja meriveden lämpeneminen sai aikaan sen, että monsuunisateista tuli tavanomaista runsaammat. Samaan aikaan Pakistanin vuoristojäätiköt sulavat ilmaston lämpenemisen ja mustan hiilen vuoksi.
Kun maapallon väestö kasvaa, vettä kuluu enemmän. Suurin osa vedenkulutuksestamme menee ruoantuotantoon.
Kehittyvät maat ovat tuottaneet vain murto-osan maailman kasvihuonepäästöistä. Pakistanin osuus maailman päästöistä on prosentin luokkaa. Maat, jotka ovat vähiten vaikuttaneet ilmastonmuutoksen syntymiseen, joutuvat eniten kärsimään sen seurauksista.
Veden matka -dokumentti kuvaa konkreettisesti, mitä sadekauden myöhästyminen Kenian Taitavuorten rinteillä merkitsee viljelijälle. Ihminen saattaa myös tietämättään omalla toiminnallaan heikentää alueensa vesivaroja. Toisaalta toivonpilkahduksiakin näkyy, kun tieto on valjastettu käyttöön.
KUN MAAPALLON väestö kasvaa, vettä kuluu enemmän. Suurin osa vedenkulutuksestamme menee ruoantuotantoon.
Vaikka Suomessa vettä riittääkin, kysymys maailman vesivaroista koskettaa meitä vielä suoremmin kuin ilmastokriisin kautta. Me nimittäin käytämme muiden maiden vesivaroja, kun ostamme ulkomaisia tuotteita. Suomalaisten vesijalanjäljestä lähes puolet tulee ulkomailla tuotteiden sisältämästä piilovedestä.
Esimerkiksi yhden T-paidan valmistukseen kuluu vettä yli 1 000 litraa. Saman verran vesivaroja kuluu yhden avokadokilon tuottamiseen. Ulkomailla tuotettuun naudanlihakiloon lasketaan kuluvan jopa 15 000 litraa vettä.
On asioita, joihin voimme halutessamme vaikuttaa.
PS. Julkaisemme ja jaamme sosiaalisen median kanavissamme säännöllisesti sisältöä, jota ei ole lehden painetussa versiossa. Muistathan ottaa seurantaasi Kehitys-lehden Facebook-, Twitter– , Instagram– ja LinkedIn-tilit.
