Teksti Kira Kauppi

Ilmastokriisi kuihduttaa elinkeinot Ghanassa

Ilmaston lämpeneminen ja ihmisen toiminta muokkaavat maisemaa eri puolilla Ghanaa. Seuraukset näkyvät erityisesti trooppisissa metsissä. Kun kosteikot kuivuvat ja lajisto köyhtyy, niihin tukeutuvat paikalliselinkeinot katoavat hiljalleen.

Mies esittelee kahta kalaa rannalla, joka on täynnä muovirojua.
Kalastaja Adjei, 45, on saanut saalikseen vain kaksi punanapsijaa kalastettuaan lähes 12 tuntia Ghanan rannikolla Guineanlahdella. Kalojen sijaan hänen verkkoonsa tarttuu yhä useammin meressä kelluvaa muovia ja tekstiilijätettä. Adjei on huolissaan elinkeinonsa puolesta. Kuva: Muntaka Chasant
Ihmisiä rannalla, etualalla mies tyhjentää pikkukaloja muoviastiasta vatiin.
Sadat kalakauppiaat odottivat rannalla Jamestownissa, kun pienkalastajat rantautuivat ensimmäisten saaliidensa kanssa hallituksen asettaman merikalastuskiellon jälkeen heinäkuussa 2021. Ghanan hallitus kielsi kaiken merikalastuksen kuukauden ajaksi romahtaneiden merikalakantojen elvyttämiseksi. Jopa 2,5 miljoonaa ghanalaista saa ravintonsa ja toimeentulonsa kalastuksesta. Pienkalastajat kilpailevat selkävesien kalasaaliista suurten kalastusalusten kanssa. Kuva: Muntaka Chasant
Mies näyttää levää kalaverkossaan.
Kymmenen viime vuoden aikana sargassolevä on levinnyt laajalti trooppisen Atlantin pintavesissä Meksikonlahdelta Länsi-Afrikan rannikolle. Taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat suuret alueilla, joissa pienkalastus on elinehto. Kwamen on vaikeaa vetää levän painosta raskasta nuottaansa rannalle. Vedessä levä tukkii perämoottorit, rannalla taas levän mätänemisessä vapautuvien rikkivetykaasujen uskotaan aiheuttavan erilaisia neurologisia ja hengitystieoireita. Kuva: Muntaka Chasant
Mies juo vettä ruskeavetisestä purosta.
Lalekoe on kookosviljelijä Dadieson kylässä Länsi-Ghanassa. Hän juo vettä alueen viimeisestä lähteestä. Kun lähteet kuivuvat, maaseudun yhteisöillä on käytettävissään yhä vähemmän juomakelpoista vettä. Kuva: Muntaka Chasant
Palmumetsää
Palmua kasvaa ikivihreällä metsävyöhykkeellä Ghanan lounaisosissa. Alueella on soita, kosteikkoja ja sademetsää. Ihmisen toiminta ja ilmaston lämpeneminen rapauttavat luonnon monimuotoisuutta. Kuva: Muntaka Chasant
Kaksi naista jokiveneessä.
Theresa (edessä) ja Catherine asuvat Nzulezon kylässä. Aikaisemmin naiset saivat toimeentulonsa myymällä kosteikkokalastajien saalista ja valmistamalla palmuviiniä. Nyt kalastajien määrä on vähentynyt eikä metsä tuota palmua entiseen tapaan. Naiset ovatkin ryhtyneet viljelemään ruokaa perustamallaan pienellä tilalla monen kilometrin päässä. He kulkevat päivittäin kanootillaan, jota joutuvat välillä kantamaan kuivuneessa joessa. Kuva: Muntaka Chasant
Miehellä on molemmissa käsissään koripunoksesta tehdyt kalapyydykset.
Mieza on kosteikkokalastaja, joka valmistaa kalanpyydyksiä Alabokazossa Nzemassa. Öljyn- ja kaasuntuotanto, puunkorjuu sekä soiden kuivatus muokkaavat maaperää ja uhkaavat siten trooppisilla soilla luonnon monimuotoisuutta. Myös metsien kyky varastoida hiilidioksidia heikentyy. Kuva: Muntaka Chasant
Kolme naista nostaa tukkia joesta
Tulvat peittivät alleen kyliä Lounais-Ghanassa kesällä 2021. Akwidaan kylässä naiset rakensivat patoja kaikista käsiinsä saamistaan materiaaleista kotiensa ja perheidensä suojaksi. Ulkopuolista apua ei ollut tarjolla. Kuva: Muntaka Chasant

Lue lisää: Kun vesi vei kaiken

Lue lisää: Sirkus luo toivoa Ruandassa