Teksti Jukka Aronen

Journalistien turvallisuus huolettaa ”vaalien supervuonna” 2024

Ensi vuonna peräti 2,6 miljardia ihmistä käy vaaliuurnilla. YK pelkää, että vaaleista raportoiviin toimittajiin kohdistuvat väkivallanteot yleistyvät.

Hamasin terroristi-iskussa Israeliin ja sitä seuranneessa Israelin tekemässä hyökkäyksessä Gazaan oli marraskuun 22. päivään mennessä kuollut yli 14 000 palestiinalaista ja 1 200 israelilaista. Menehtyneiden joukossa on ainakin 53 journalistia ja mediatyöntekijää, arvioi kansainvälinen journalistien suojeluun erikoistunut järjestö CPJ.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon pääjohtaja Audrey Azolay sanoi järjestön tiedotteessa, että Gazan konliktissa ”journalistit ovat maksaneet työstään kovaa hintaa”.

Journalistien kuolemat yleistyneet

Journalistien kuolemat olivat nousussa ympäri maailman jo ennen Gazan sotaa, Unesco raportoi marraskuun alussa.

Unescon ylläpitämän tietokannan mukaan 88 journalistia menehtyi työtehtävissä vuonna 2022. Määrä nousi selkeästi vuosista 2019-2021, jolloin luku vaihteli 55:n ja 62:n välillä.

Yksi lähivuosien verisimmistä vuosista oli 2012, jolloin peräti 124 journalistia kuoli muun muassa Syyrian sodassa ja Somaliassa. Vuoden 2012 jälkeen kehityssuunta oli lievästi laskeva aina vuoteen 2021 asti.

Sekä Unesco että journalistijärjestö CPJ ovat pitäneet tietokantaa journalistien kuolemista 1990-luvun alkuvuosista lähtien. Tietokantojen mukaan noin 1 600 – 2 300 journalistia ja mediatyöntekijää on menehtynyt kolmen viime vuosikymmenen aikana.

Vaikka henkirikosten motiivit ovat pääosin selvillä, teoista ei ole seurannut rangaistusta peräti 86 prosentissa tapauksista.

Noin puolet kuolemista on tapahtunut konfliktialueella, ja 92 prosenttia uhreista on ollut miehiä. Vaikka naistoimittajia kuolee vähemmän, heihin kohdistetaan paljon muunlaista väkivaltaa, kuten digitaalisia hyökkäyksiä.

Uhka kasvaa vaalien yhteydessä

Unesco on huolissaan vuodesta 2024, josta on tulossa ”vaalien supervuosi”. Peräti 2,6 miljardia ihmistä 81 maassa käy tuolloin vaaliuurnilla paikallisissa tai aluevaaleissa.

Huoli on aiheellinen, sillä esimerkiksi tammikuun 2019 ja kesäkuun 2022 välisenä aikana järjestetyissä 89 vaalissa journalisteja vastaan hyökättiin 759 kertaa, joista viisi oli tappavia.

Hyökkäyksiin liittyi esimerkiksi väkivaltaa, uhkailua, sieppauksia ja vangitsemisia. Fyysisten toimien rinnalla käytettiin vakoilua, oikeudellisia painostuskeinoja, julkista leimaamista sekä digitaalista väkivaltaa ja vainoa.

Painostuksen tarkoituksena on luoda journalistien ja kansalaisten keskuuteen pelon ilmapiiriä. Kun pelko lisääntyy, toimittajat saattavat alkaa sensuroida itseään tai luopua riippumattomasta tiedonvälityksestä.

Liity Kehitylehden uutiskirjeen tilaajaksi ja saat uusimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Tilaa uutiskirje