Kolumni
Ukrainan sodan ympäristötuhot uhkaavat jättää pitkän jäljen
Puuttumalla ympäristövahinkoihin viimeistään jälleenrakennuksen aikana estetään pitkittyviä haittoja ihmisten ja ekosysteemien hyvinvoinnille.
Krokotiilinkyyneleet eivät Kongon lapsia auta
Ilmastokriisistä kärsivät eniten lapset ja muut haavoittuvimmat ihmisryhmät globaalissa etelässä. Heitä auttaisivat kansainväliset sopimukset, kiertotalous ja kehitysyhteistyö, kirjoittaa vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen Sitrasta.
Kehitysyhteistyön valta-aseman ymmärtäminen tekee kipeää
Kehitysyhteistyössä etenkin naiset ja muut kriiseistä eniten kärsineet on osallistettava toimintaan jo suunnitteluvaiheessa, kirjoittaa Ujuni Ahmed.
Suomi tarvitsee niin koulutettuja osaajia kuin myös muitakin maahanmuuttajia
Uussuomalaisilla on meille paljon annettavaa, jos vain luomme toimivat edellytykset maahanmuuton onnistumiselle, Ismo Söderling kirjoittaa.
Luontokatoa torjutaan muuttamalla ihmisten ravitsemustottumuksia
Maapallo ei kestä nykyisenlaista kulutusta eikä väestönkasvua, kirjoittaa johtava tutkija Anni Huhtala Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
Tieto kuuluu kaikille myös köyhissä Afrikan maissa
Wikipedian ja sitä ylläpitävän wikimedialiikkeen tavoite on luoda ja jakaa tietoa mahdollisimman vapaasti ja laajasti, kirjoittaa Heikki Kastemaa.
Vauhdittaako korona demokratian kriisiä?
Talous ja terveys eivät ole kriisissä vastakkain. Pandemian globaali hillintä on parasta talouspolitiikkaa, kirjoittaa dosentti Timo Miettinen.
Koronakriisi on luonnolle uhka, ei helpotus
Pahimmillaan koronapandemia kiihdyttää aikamme isoista ympäristökriiseistä molempia: ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden katoa, Tiina Raevaara kirjoittaa.
Vain pehmeät keinot tehoavat väestökehitykseen
Tarvitsemme kehitystä, jossa muiden muassa köyhyyden torjunta ja paikallisten ruokajärjestelmien elvyttäminen tukevat koulutuksen ja terveydenhuollon kehittämistä, tutkija Ville Lähde kirjoittaa.