Jutut
Maailman äitien taakkaa helpottaneet keksinnöt
Väitän, että teknisistä keksinnöistä kaksi on helpottanut maailman äitien elämää selvästi eniten. Katso, mitkä ja ylläty kuinka perustavanlaatuisia muutoksia yksinkertaisilla keksinnöillä on ollut.
Tunnetuin suomalainen kehitystaloustutkija
Ritva Reinikka oli maalaistalon tytär, joka valmistui taloustieteen tohtoriksi ja ylsi johtajaksi Maailmanpankkiin. Parhaillaan hän viimeistelee riippumatonta arviota Suomen kehitysyhteistyöstä.
Suomen tulisi määritellä kehityspolitiikalleen pysyvä perusta
Hallitusten mukana vaihtuvat myös kehityspolitiikan painotukset. Neljä vuotta on liian lyhyt aika kestävien muutosten tavoitteluun.
Kuudenkymmenen asteen maailmankuvan muutos
Tammikuu kolmekymmentä vuotta sitten: Seutulan kentällä on -30 °C. Aeroflotin istuimet pomppivat, vesi loppuu lennon aikana ja vuorokausi vaihtuu, mutta pääsemme kuitenkin Dar Es Salamin kentälle.
Kun tiedämme mitä ja miksi, seuraava kysymys on miten?
Kysyn itseltäni usein: ”Mikä on paras keino muuttaa maailmaa paremmaksi?” Pitäisikö minun aaltolaisena ja diplomi-insinöörinä perustaa arvopohjalta toimiva startup?
”Miten kehitysyhteistyöllä voidaan tukea työelämäoikeuksien toteutumista kehittyvissä maissa ja miksi se on suomalaisten etu?”
Viime vuodet ovat olleet taloudellisesti ja poliittisesti monin tavoin vaikeita. Elinkeinojen rakenteelliset uudistukset, työsuhteiden silppuuntuminen ja epätasaisesti jakautuvat kasvun hedelmät vaikuttavat hyvinvoinnin tilaan ihan kaikkialla.
Tuleeko yksityistämisestä osa YK:n virallista kehityspolitiikkaa?
PPP-malleista näyttää tulevan osa YK:n virallista kehityksen agendaa. Kun talouskasvu luo uusia työpaikkoja kehitysmaissa, on samalla varmistettava että työsuhteissa toteutuvat työelämän vähimmäisoikeudet.
Sosiaaliturva on alikäytetty kehityksen väline
Köyhyyden vähentäminen on kehitysyhteistyön ylivoimainen perustelu. Sillä saa takuuvarmasti rahaa monenlaisille sosiaaliprojekteille.
Kehitysyhteistyön vaihtoehdot olisi valmisteltava huolellisesti
Valtiovarainministeriö julkisti maaliskuussa arvionsa julkisen talouden sopeuttamistarpeesta. Arvion mukaan sopeuttamistarve on noin 6 miljardia euroa lähivuosien aikana jakautuen noin 4 miljardin sopeutumistarpeeseen valtion osalta ja 2 miljardiin kuntien osalta.