Balaklava Blues -yhtye puolustaa Ukrainan identiteettiä Venäjää vastaan. Mark ja Marichka Marczykin yhtye ulottaa musiikkirintaman toukokuun lopussa myös Suomeen.
”Musiikki on rintama totalitarismin ja demokratian välissä siinä kuin taistelukentät Itä-Ukrainassakin. Venäjän retoriikka kieltää Ukrainan oikeuden omaan identiteettiin. Siksi emme saa unohtaa, keitä olemme. Otamme musiikkimme roolin siinä erittäin vakavasti”, Mark Marczyk sanoo.
Balaklava tarkoittaa suomeksi pään ja kaulan peittävää hiihtomaskia. Harva muistaa, että Balaklava oli kaupunki Ukrainassa, nykyään osa Sevastopolia. Se sijaitsee Krimillä, jonka Venäjä liitti itseensä vuonna 2014. Hiihtomaskin englanninkielinen nimitys tulee sieltä.
”1800-luvulla britit taistelivat venäläisiä vastaan Krimillä. He käyttivät maskeja Mustanmeren kylmyyttä vastaan. Nimi jäi, ja balaklavoja käyttävät sotilaiden lisäksi muun muassa hiihtäjät ja mielenosoittajat”, Marichka Marczyk selittää.
Sukupolvien perinne
Nimestään huolimatta Balaklava Blues ei esitä bluesia vaan hyvin dramaattista ukrainalaisen kansanmusiikin ja nykypopin sekoitusta.
”Ukraina on kokenut historiassa paljon, joten on tärkeää, että käytämme tuhatvuotista perinnettä. Lauluni edustaa sitä. Se kumpuaa maasta ja kulkee ruumiini läpi.”
Markin elektrotaustat säestävät Marichkan upeaa kirkasta ääntä. Laulu tuo mieleen Värttinän karjalaisen perinteen ja maineikkaan bulgarialaisen naiskuorolaulun.
”Kyse ei ole vain meistä kahdesta tai edes sukupolvestamme. Ukraina on kokenut historiassa paljon, joten on tärkeää, että käytämme tuhatvuotista perinnettä. Lauluni edustaa sitä. Se kumpuaa maasta ja kulkee ruumiini läpi. Ei yllätä, jos siinä kuuluu yhteyksiä Karjalaan ja Bulgariaan.”
Marichka on opiskellut etnomusikologiaa, ja osa Balaklava Bluesin sanoituksista on perinteisiä. Ne kertovat sotien, sorron, nälän ja muuttoliikkeiden historiasta. Marichka laulaa tietysti ukrainaksi, mutta uskoo, että sisältö ja sanoma välittyvät esityksestä myös kieltä taitamattomalle.
Politiikka ja musiikki ovat Marczykeille erottamattomia. He suodattavat musiikkiinsa myös omia kokemuksiaan.
Treffit barrikadien loimussa
Marichka ja Mark Marczyk tapasivat ensimmäisen kerran Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa tammikuussa 2014 Maidanin aukion mielenosoituksissa, jotka tukivat maan lähentymistä Euroopan unioniin. Protestit johtivat myöhemmin Venäjälle myönteisen presidentti Viktor Janukovytšin maanpakoon ja erottamiseen.
”Olihan se dramaattisempaa kuin useimmat ensimmäiset treffit. Marichka lauloi aukion päälavalla kuoron kanssa kansanlauluja. Tapasimme ja menimme kasakoiden telttaan juomaan teetä. Ympärillä paloivat barrikadit. Se oli surrealistista”, Mark muistelee.
Maidanilla moni mielenosoittaja käytti maskia. Bändin nimessä Balaklava onkin symboli Markin ja Marichkan ensitapaamiselle.
Mark oli muuttanut Torontoon jo vuosia aiemmin opiskelemaan ja on Kanadan kansalainen. Marichkan tavatessaan hän oli käymässä kotimaassaan äitinsä syntymäpäivillä.
Marichka toteaa, että olisi tuskin kiinnostunut suhteesta, ellei Mark olisi osallistunut mielenosoituksiin. Pari huomasi nopeasti, että heidän lauluäänensä ja poliittiset mielipiteensä sopivat hyvin yhteen.
”Kaipaan kovasti Ukrainaan, mutta musiikki ja laulaminen vievät aina kotiin. Moni ukrainalainen ei voi nyt tehdä taidetta, koska taistelevat. Heidän puolestaan tuplaan ääneni.”
Nykyään he asuvat Torontossa. Balaklava Blues on julkaissut kaksi levyä, Fly (2019) ja Let Me Out (2022).
”Kaipaan kovasti Ukrainaan, mutta musiikki ja laulaminen vievät aina kotiin. Moni ukrainalainen ei voi nyt tehdä taidetta, koska taistelevat. Heidän puolestaan tuplaan ääneni”, Marichka sanoo.
”Kanadassa asuminen tarjoaa myös suuren mahdollisuuden. Voimme kiertää esiintymässä ja rakentaa siltoja Ukrainan ja maailman välille.”
Moni ukrainalainen bändi pitääkin maan asiaa esillä maailmalla konsertoimalla. Suomessa on käynyt ainakin maan suosituin yhtye Okean Elzy.
Keikka bunkkeribaarissa
Marczykit kävivät viimeksi Ukrainassa lokakuussa 2022. He menivät rintamalle ja veivät Marichkan veljelle kakun puolen maailman takaa Kanadasta asti. Matka oli mutkikas, sillä Ukrainaan ei voi lentää.
Ukrainassa reitti asemapaikkana toimineelle hylätylle huoltoasemalle kulki tuhottujen kaupunkien, rikkinäisten siltojen ja monien tiesulkujen kautta. Matka kesti kaksi vuorokautta.
”En ollut nähnyt veljeäni kolmeen vuoteen. Ensin esti korona, sitten hän lähti rintamalle. Ajattelin, että voisi olla viimeinen tilaisuus tavata. Hän toivoi kakkua, joten veimme hänelle sellaisen. Toki veimme sotilaille myös auton, vaatteita ja muuta hyödyllistä.”
Paluumatkalla Balaklava Blues esiintyi Kiovassa bunkkeribaarissa. Seuraavana aamuna he heräsivät hälytyssireeneihin. Kaupunkia pommitettiin taas.
Helsinkiin Marczykit lupaavat tuoda myyntiin Balaklava Bluesin levyjä. Niiden tuotot he lahjoittavat ukrainalaisille musiikkifestivaaleille, jotka eivät voi toimia sodan takia.
Lue lisää: Mambo Pambo luo afrikkalaisen perinteen inspiroimaa laatumuotia modernilla twistillä
Lue lisää: Ghanassa skeittipuisto rohkaisee naisia harrastamaan
