Kansainväliset kehitystoimijat ovat vastanneet koronaan nopeasti

Kehitysyhteistyön monenkeskiset toimijat, kehityspankit ja YK-järjestöt, ovat nopeasti ohjanneet tukea koronapandemian vaikutusten lievittämiseen kehitysmaissa ja kehittyvissä talouksissa. Suomi on mukana tässä työssä.

Suomen kehityspolitiikan keskeiset kumppanit, Maailmanpankki, Aasian ja Afrikan kehityspankit samoin kuin useat YK-järjestöt ja EU ovat lähteneet rivakasti liikkeelle tukeakseen kehitysmaita ja kehittyviä talouksia.

Kehitysmaiden yhteiskunnat, terveysjärjestelmät ja taloudet ovat erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille.  Etenkin Afrikan maiden kantokyky on koetuksella koronatartuntojen levitessä ja taloudellisen toiminnan tyrehtyessä. Vaikein tilanne on maissa, jotka olivat jo ennen pandemiaa poikkeustilassa konfliktin tai humanitaarisen kriisin takia.

Maailmanpankkiryhmä on hyväksynyt 14 miljardin dollarin rahoituspaketin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki 1 miljardin dollarin rahoituksen. Tarkoituksena on tukea kehitysmaiden terveydenhuoltojärjestelmiä sekä taloudellisen toiminnan ylläpitämistä.

Aasian kehityspankki ilmoitti maaliskuussa 6,5 miljardin dollarin tukipaketista toimialueensa kehittyville talouksille. Rahoitus kattaa laaja-alaisia toimia sekä terveysjärjestelmien että mikro-, pien- ja keskisuurten yritysten samoin kuin kotimaisen ja alueellisen kaupan tukemiseksi. Aasian kehitysrahasto – johon myös Suomi osallistuu – tukee alueen köyhimpiä ja hauraita maita terveyskatastrofiin vastaamisessa.

Suomi vastaa koronapandemian vaikutuksiin ensi vaiheessa juuri monenkeskisen yhteistyön sekä humanitaarisen avun kautta. Suomen humanitaarinen apu on pääosin korvamerkitsemätöntä yleistukea. Se antaa esimerkiksi YK-järjestöille, kansainvälisen Punaisen Ristin liikkeelle ja muille Suomen humanitaarisen avun kumppaneille mahdollisuuden nopeasti suunnata apua sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

YK koordinoi koko humanitaarisen järjestelmän yhteistä vastetta. Se on arvioinut koronavirukseen liittyvän loppuvuoden humanitaarisen rahoitustarpeen kaikkiaan 2 miljardin dollarin suuruiseksi. YK-järjestöistä suurin rooli on Maailman terveysjärjestö WHO:n lisäksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:llä, Maailman ruokaohjelma WFP:llä sekä YK:n lastenjärjestö Unicefilla.

Suomi on jo myöntänyt miljoona euroa Maailman terveysjärjestö WHO:n koronavirusepidemian vastaiseen työhön kehitysmaissa. Humanitaaristen järjestöjen tukitoimiin Suomi osallistuu YK:n keskitetyn hätäapurahaston (CERF) kautta; CERF kanavoi kaikkiaan 85 miljoonaa dollaria muiden muassa WHO:n ja Unicefin humanitaariseen apuun.

Euroopan komissio on esittänyt 230 miljoonaa euroa lisätoimiin. Tästä rahoituksesta puolet on määrä antaa WHO:n globaalille valmiussuunnitelmalle. Afrikkaan kohdennettavaan tukeen sisältyy muun muassa rahoitusta Senegalissa sijaitsevalle, pikatestejä toteuttavalla ja epidemiologista tilannekuvaa kokoavalle instituutille.

Afrikan maiden kantokyky huolettaa

Afrikan mantereella todettuja koronavirustartuntoja oli vielä maaliskuun lopussa suhteellisen vähän, mutta tilanteen ennakoidaan huononevan nopeasti.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n Afrikan alueen johtaja Abebe Selassie arvioi, että maanosa on kohtaamassa pahimmat taloushaasteensa useaan sukupolveen. Nopean velkahelpotuksen tarve on jo ilmeinen. Kansainvälinen valuuttarahasto on lisäämässä sekä kehittyvien talouksien että matalan tulotason maiden rahoitusta.

Moni Afrikan maa on reagoinut pandemiauhkaan vahvasti kieltämällä ulkomaanlentoja, sulkemalla kouluja ja rajoittamalla kansalaisten liikkumista. Mutta valtioiden voimavarat vastata epidemiaan ovat rajalliset.

Pandemian taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset iskevät todennäköisesti naisiin miehiä voimakkaammin. Kuormittuneet terveydenhuoltojärjestelmät eivät kykene kriisioloissa tarjoamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä palveluja. Niiden puuttumisella on naisille ja tytöille kauaskantoisia vaikutuksia.

Maailman ruokaohjelma (WFP) on arvioinut, että terveysvaikutusten lisäksi COVID-19-pandemialla on merkittäviä vaikutuksia globaaliin ruokaturvaan.  Kehitysmaiden haavoittuvat ihmisryhmät kohtaavat viruksen yhtä aikaa nälän, köyhyyden ja heikon terveydenhuollon kanssa.

YK:n mukaan suurimmassa sairastumisriskissä ovat pakolaisleireillä ja leirien kaltaisissa oloissa elävät ihmiset ja aliravitut lapset. Afrikassa elää neljännes maailman pakolaisista.

TEKSTI ERJA-OUTI HEINO

KUVA MIRVA HELENIUS/SPR