Suomalaisten enemmistö kannattaa kehitysyhteistyötä, mutta kriittiset äänet ovat voimistuneet. Neljä viidestä pitää humanitaarista apua tärkeänä.
Tämä käy ilmi tuoreesta kyselytutkimuksesta, jonka Taloustutkimus Oy teki ulkoministeriön toimeksiannosta.
Kyselyyn vastanneiden mielestä vahvin syy kehitysyhteistyölle on edelleen se, että Suomi voi näin vaikuttaa maailman vakauteen.
Tutkimuksen mukaan suomalaisista 63 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Toisaalta lähes kolmannes vastaajista näkee kehitysyhteistyön yhdentekevänä tai melko merkityksettömänä.
”Tulos on pysynyt hyvin samankaltaisena viimeisen parin vuoden aikana. Tosin trendiä kriittisempään suuntaan on havaittavissa”, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Tommi Saarnio arvioi.
Suomalaisten perustelut kehitysyhteistyön merkityksestä eivät ole muuttuneet radikaalisti viime vuosien aikana. Kyselyyn vastanneiden mielestä vahvin syy kehitysyhteistyölle on edelleen se, että Suomi voi näin vaikuttaa maailman vakauteen.
Suomalaisten enemmistö haluaa myös yksityisen sektorin osallistumista kehittyvien maiden tukemiseen. 63 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että yrityksillä on tärkeä tai ainakin melko tärkeä rooli kehityskysymysten ratkaisussa.
Ukrainan avustamisella vahva tuki
Suomalaisista 85 prosenttia on sitä mieltä, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa lisää kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun tarvetta. Viime vuonna tätä mieltä oli 82 prosenttia vastaajista.
”Merkittävää on, että myös kaikkein kriittisin joukko pitää humanitaarista apua tärkeänä.” – Tommi Saarnio
Suomalaisten tuki Ukrainalle on kyselyn mukaan erittäin vahva. 94 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että humanitaarinen apu Ukrainalle on tärkeää. Vain 14 prosenttia suhtautuu kielteisesti maan tukemiseen kehitysyhteistyövaroista.
Saarnion mukaan humanitaarisen avun merkitys jatkaa yleisemminkin kasvuaan suomalaisten silmissä. Peräti neljä viidestä pitää humanitaarista apua tärkeänä.
”Merkittävää on, että myös kaikkein kriittisin joukko pitää humanitaarista apua tärkeänä”, Saarnio huomauttaa.
Kriittisimmin kehitysyhteistyöhön suhtautuvat kyselyn mukaan miehet, alhaisemman koulutuksen saaneet ja perussuomalaisten kannattajat.
Mielipiteissä selkeät jakolinjat
Mielipidekyselyn mukaan suhtautuminen kehitysyhteistyöhön on pitkälti arvokysymys. Tämä käy selvästi ilmi puoluekannan mukaisissa tuloksissa.
Ainoastaan 15 prosenttia perussuomalaisia äänestävistä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, kun viime vuonna osuus oli 25 prosenttia. Toisessa ääripäässä vihreiden kannattajissa vastaava osuus nousi edellisvuoden 94 prosentista 98 prosenttiin.
Jakautuneisuus näkyy myös sukupuolten mielipiteissä. Naisista kehitysyhteistyötä pitää erittäin tai melko tärkeänä 80 prosenttia. Sen sijaan miehistä näin ajattelee vain alle puolet, 46 prosenttia.
Suomalaiset ovat yhä hyvin jakautuneita kehitysyhteistyön määrärahojen suhteen. 50 prosenttia vastaajista lisäisi määrärahoja, kun taas 37 prosenttia leikkaisi niitä tai lopettaisi kehitysyhteistyön kokonaan.
Kehitysyhteistyön kohdentumisessa suomalaiset suhtautuvat varsin kriittisesti maihin, jotka eivät ole tuominneet Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Puoluetausta korostuu suhtautumisessa kehitysyhteistyön rahoituksen tasoon. Perussuomalaisista vain neljä prosenttia lisäisi määrärahoja, kun taas 90 prosenttia puolueen kannattajista leikkaisi tai lopettaisi kehitysyhteistyön kokonaan.
Vastaavasti esimerkiksi vihreissä määrärahojen nostoa kannattaa 94 prosenttia.
Kehitysyhteistyön kohdentumisessa suomalaiset suhtautuvat varsin kriittisesti maihin, jotka eivät ole tuominneet Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Peräti 39 prosenttia vastaajista kokee, että kehitysyhteistyö näiden maiden kanssa tulisi lopettaa kokonaan. Lisäksi neljännes on sitä mieltä, että tukea tulisi ainakin vähentää.
Kysely antaa arvokasta tietoa
Ulkoministeriö on teettänyt mielipidekyselyjä suomalaisten suhtautumisesta kehitysyhteistyöhön vuosittain jo vuodesta 2002 lähtien.
Osa kysymyksistä on pysynyt samoina, mutta mukaan on otettu kulloinkin ajankohtaisia kysymyksiä. Nyt kysyttiin esimerkiksi mielipiteitä Ukrainan auttamisen merkityksestä.
”Kansalaisten mielipiteiden kartoittaminen antaa meille arvokasta tietoa, kun pohdimme kehitysviestintää ja ylipäätään kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan suuntaamista”, ulkoministeriön Kestävän kehityksen ja kaupan viestinnän yksikönpäällikkö Ville Cantell sanoo.
Viimeksi kuluneet kolme vuotta Taloustutkimus on tehnyt kyselyt internetpaneelissa, kun aiemmin tutkimus toteutettiin henkilökohtaisina haastatteluina. Tänä vuonna vastaajia oli 1 152.
Cantellin mukaan tutkimusmenetelmän muutoksen vuoksi kyselyn tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia pitkällä aikavälillä.
”Uudella tavalla tehty tutkimus näyttää kuitenkin suuntaa viime vuosilta, ja tästä eteenpäinkin kysely on tarkoitus toteuttaa verkossa.”
Kuva: Suomi tukee kehitysyhteistyöllä esimerkiksi puhtaan veden saatavuutta ja opetuksen parantamista. Kuva on Nepalista, Apihimalin kunnasta vuodelta 2022. KUVAAJA Liisa Takala
