Kehitysyhteistyö käännekohdassa

Kehitysyhteistyön leikkausten ohjenuorana käytettiin hallitusohjelmaa. Suomen kehityspoliittinen linja tarkentuu eduskunnalle annettavassa selvityksessä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok) ja ulkoministeriön virkamiehet joutuivat kesäkuun alussa leikkaamaan rajusti ensi vuoden kehitysyhteistyösuunnitelmia. Hallitusneuvotteluissa päätettiin 300 miljoonan euron leikkauksista kehitysyhteistyöhön.

Makasiini_graafiLeikkaustarvetta lisäsi se, että päästökaupasta valtiolle tulevia tuloja ei enää ensi vuonna ohjata ilmastonmuutosta hillitseviin ja sopeuttaviin toimiin kehitysmaissa. Vastaisuudessa tämä tuki rahoitetaan kokonaisuudessaan varsinaisesta kehitysyhteistyöbudjetista.

Suomi käyttää kuluvana vuonna kehitysyhteistyöhön reilut miljardi euroa. Noin kolmannes näistä menoista tulee muilta hallinnonaloilta, mutta ne lasketaan osaksi kehitysyhteistyötä. Näitä ovat esimerkiksi osa pakolaisten vastaanottokuluista Suomessa ja Suomen osuus Euroopan unionin kehitysyhteistyöstä, jonka valtiovarainministeriö maksaa osana Suomen EU-jäsenyysmaksua.

Leikkaukset jouduttiin tekemään ulkoministeriön hallinnoimasta varsinaisesta kehitysyhteistyöstä, johon oli alkuperäisissä suunnitelmissa varattu 815 miljoonaa euroa.

Tukea yrittämiselle

Leikkausten suuruusluokkaa kuvaa se, että Suomen humanitaarisen avun (vuonna 2014 noin 106 miljoonaa euroa) ja kansalaisjärjestöjen kautta tehtävän kehitysyhteistyön (noin 110 miljoonaa euroa) lopettaminen ei riittäisi kattamaan leikkaustarvetta. Pelivaraa toi se, että kehitysyhteistyövarat myönnetään pääosin kolmeksi vuodeksi, ja ensi vuonna voidaan käyttää myös vuosien 2014 ja 2015 käyttämättömiä kehitysyhteistyön määrärahoja.

Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikön Pekka Puustisen mukaan leikkauksia ei tehty juustohöylällä eli tasaisesti kaikesta. Vähiten leikattiin hallitusohjelmassa painotettuja asiakokonaisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi naisten ja tyttöjen asema, ihmisoikeudet, demokratia ja hyvä hallinto. Ohjelmassa painottuvat myös kestävä kehitys ilmastonäkökulmasta, ruokaturva, vesi ja energia.

Hallitusohjelmassa luvattiin lisätukea kehitysmaiden oman yritystoiminnan ja veropohjan vahvistamiseen.

Lisäksi kohdistettiin 100 miljoonaa euroa kehitysmaiden lainamuotoiseen tukemiseen. Osa tästä summasta käytetään valtion omistaman kehitysrahoitusyhtiön Finnfundin pääoman korottamiseen. Lisärahoituksella Finnfund voi tukea aiempaa enemmän kehitysmaissa sellaista yritystoimintaa, jolla on selviä kehitysvaikutuksia.

On todennäköistä, että uusi hallitus ei laadi erillistä kehityspoliittista ohjelmaa. Sen sijaan se antaa eduskunnalle selvityksen kehityspolitiikasta. Edellinen eduskunta vaati, että selvitys laaditaan heti hallituskauden alussa.

TEKSTI PASI NOKELAINEN