Tavoite on, että kumppanimaat itse pystyvät vastaamaan kansalaistensa hyvinvoinnista ja yhteiskuntansa toimivuudesta
Mikä mielikuva sinulle nousee kehitysyhteistyöstä?
Onko se esimerkiksi opettajankoulutus oppimistulosten parantamiseksi? Tai sää- ja varoituspalvelujen kehittäminen hirmumyrskyjen varalta? Vai poliittisten vaikuttajien koulutus demokratian vahvistamiseksi?
Aika monella meistä mielikuva taitaa liittyä veteen. Itselläni sitä selittää se, että olen Nepalissa saanut tutustua vesialan kehitysyhteistyön tuloksiin. Suomen, Nepalin, Euroopan unionin sekä paikallisten kuntien rahoituksen ja kylien asukkaiden yhteistyön tuloksena vesi juoksee nyt vuoristolähteistä pihapiireihin.
Suurin merkitys vesihankkeilla on tunnetusti naisten ja tyttöjen elämään, kun veden noutaminen ei enää vie tuntitolkulla aikaa päivästä.
Vaikutukset ulottuvat kuitenkin pihaa pidemmälle.
Suurin merkitys vesihankkeilla on tunnetusti naisten ja tyttöjen elämään, kun veden noutaminen ei enää vie tuntitolkulla aikaa päivästä.
Kaukolännen kylien naiset kertovat käyttävänsä säästyneen ajan esimerkiksi puutarhaviljelyyn, minkä seurauksena ruokaturva on parantunut. Jotkut myyvät osan sadosta ja saavat lisätienestiä, mikä on vähentänyt köyhyyttä. Koulujen yhteyteen rakennetut vessat ja vesipisteet edesauttavat terveyttä ja hygieniaa, sekä erityisesti tyttöjen koulunkäyntiä.
Lisäksi veden saatavuus on kohentanut syrjittyjen vähemmistöjen asemaa, eli puhutaan ihmisoikeuksien toteutumisesta.
EDUSKUNNALLE LUOVUTETTIIN marraskuussa raportti, joka kertoo Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön tuloksista vuosina 2019–2021. Tässä numerossa käsittelemme kriisien ja konfliktien vaikutusta kehitysyhteistyöhön. Toisaalta essee Hyvä, paha kehitysyhteistyö puntaroi myös kehitysyhteistyön motiiveja.
Suomi tekee aiempaa vähemmän perinteisten vesihankkeiden kaltaista kahdenvälistä kehitysyhteistyötä. Suurin osa Suomen kehitysrahoituksesta kanavoituu tätä nykyä kansainvälisten toimijoiden kuten YK-järjestöjen, kehityspankkien ja EU:n kautta.
Yhteistyön kautta olemme vaikuttamassa siihen, että Suomen osaaminen ja edustamamme arvot näkyvät entistä laajemmin. Kehityspolitiikka on osoittautunut yhä tärkeämmäksi osaksi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sen avulla Suomi osallistuu globaalien ongelmien ratkaisuun ja vahvistaa samalla myös omaa asemaansa.
Moni kysyy, miten kehitysyhteistyössä voidaan taata tulosten kestävyys? Itse kysyn, mihin asti tuen pitää yltää?
Tavoite on, että kumppanimaat itse pystyvät vastaamaan kansalaistensa hyvinvoinnista ja yhteiskuntansa toimivuudesta. Siksi on tärkeää vahvistaa kumppanimaiden järjestelmiä ja hallinnon osaamista.
Uskon Nepalissa tapaamieni kyläläisten pitävän hyvää huolta parantuneesta vesihuollosta. He ovat itse muun muassa kaivaneet lapioin vesiputket maan alle, metrin syvyyteen – useiden kilometrien matkalle.
PS. Kehityspolitiikan tulosraportti 2022 painetun version voi tilata maksutta UM Julkaisupalveluista.
