Mitä tarkoittaa kestävä kehitys ja miltä se näyttää? Viisi kenialaista kertoo muutoksista arjessaan ja ympäristössään.
Vielä kymmenen vuotta sitten Ann Wawerun pikkupelto Nanyukissa keskisessä Keniassa ei riittänyt ruokkimaan ja ravitsemaan häntä ja hänen perhettään. Olo oli heikko, ja terveys kärsi. Elämä muuttui, kun hän ryhtyi peltometsäviljelijäksi. Menetelmässä pellolla viljellään vaihtelevasti eri lajikkeita, mikä auttaa sitomaan ravinteita maaperään. Puut puolestaan säätelevät tulvia ja tuulia. Maaperän kosteus säilötään rikkomalla sen pintaa mahdollisimman vähän ja peittämällä kylvösten juuret lehvillä.
Wawerulle kestävä kehitys tarkoittaa ennakoitavia tuloja.
Wawerulle kestävä kehitys tarkoittaa ennakoitavia tuloja.
”Ennen vietin kaiken aikani pellolla, eikä sato siltikään riittänyt. Nyt minulla on enemmän aikaa ja sadosta riittää myös myyntiin.”
KUVAT LIISA TAKALA
TEKSTI EIJA PALOSUO
Kirjoittaja työskentelee tiedottajana ulkoministeriön kehitysviestinnän yksikössä.
Esther Wanjiku on asunut koko elämänsä slummissa Kenian pääkaupungissa Nairobissa. Sinä aikana väkimäärä on alueella lisääntynyt ja jäteongelma pahentunut. Vedestä on pulaa, ja ojat tukkeutuvat jätteistä. Kahden viime vuoden aikana tilanne on kuitenkin kohentunut. Kiertotaloushanke Sanergy on järjestänyt asukkaille kuivakäymälän, jollaisen myös Wanjiku on hankkinut itselleen. Jäte kierrätetään lannoitteeksi ja hyödynnetään rehun raaka-aineena. Wanjikulle kestävä kehitys avautuu kotitalon ulkopuolella. ”Ennen jätöksiä oli poluilla, ojissa ja katoilla. Nyt voi kävellä ja ilmakin tuoksuu paremmalta.”
Elizabeth Karinga työskentelee laadunvalvojana Nairobin lähistöllä sijaitsevassa Burn-tehtaassa, joka valmistaa vähäpäästöisiä ja energiapihejä liesiä. Viidessä vuodessa niitä on myyty yli puoli miljoonaa. ”Naapurini ovat innoissaan uudesta teknologiasta. Liettä on helppo käyttää, ja se kuluttaa vain vähän polttoainetta. Se ei savuta, joten ihmisten ei tarvitse kärsiä enää päänsärystä.” Teknologian lisäksi kestävä kehitys vaatii tietoa, Karinga sanoo. Hän on opiskellut muun muassa fysiikkaa ja haluaa valistaa ihmisiä. ”Kaikki eivät osaa erottaa uusiutumatonta ja uusiutuvaa energiaa. He kysyvät, mikseivät vain voi keittää avotulella.”
Kehitys UM 20190506 Kuvaaja Liisa Takala. Jiko, Liesitehdas, Nairobi, Kenia.
James Tunga johtaa kyläkoulua Nanyukin maaseudulla. Hän osoittaa pientä metsikköä, jonka hän on oppilaidensa kanssa istuttanut. Koulussa on myös sadevedenkerääjät. Vaikka teknologia helpottaa arkea, kestävintä kehitystä on inhimillinen pääoma, Tunga sanoo. ”Suurin osa lasten vanhemmista ei osaa lukea eikä kirjoittaa. Nyt kaikki kylän lapset käyvät koulua. Heillä on osaamista, ja he opettavat kotona vanhempiaan.”
Eunice Legel pyörittää pientä ravintolaa kotonaan Doldolin kylässä keskisessä Keniassa. Ennen alueella kasvoi metsää, nyt puut ovat harvassa ja vesi vähissä. Ilman vettä ei ole kestävää kehitystä, Legel tietää. Janoiset norsut rikkovat kylän vesipumppuja, ja asukkaat riitelevät vesipisteen jonossa. ”Kuivina aikoina ihmiset juovat vettä suoraan joesta ja sairastuvat.” Viime vuosina kylän vesihuoltoa on kuitenkin parannettu muun muassa Suomen tuella. Legelinkin pihapiirissä on nyt vesipiste. Enää vettä ei tarvitse hakea kilometrien takaa. ”Säästyy aikaa ja rahaa. Vettä riittää myös puhdistamiseen: on ihanaa, että voin pitää ravintolani siistinä.”