Kansainvälisen kehityksen asiantuntija Tesfaye Nigusu aloitti toukokuussa Solidaarisuus-järjestön maajohtajana Etiopiassa. Työhön somalialueilla kuuluu tyttöjen sukuelinten silpomisen, parisuhdeväkivallan ja lapsiavioliittojen vastainen työ sekä naisten toimeentulomahdollisuuksien parantaminen.
Haasteita etiopialaisten arkeen tuo myös ilmastonmuutos ja alueen konfliktiherkkyys.
Tesfaye Nigusu vieraili Suomessa toukokuun lopussa. Suomi on hänelle kuin toinen kotimaa, sillä hän on opiskellut Jyväskylän yliopistossa kansainvälisen kehityksen ja yhteistyön maisteriohjelmassa. Hänellä oli kontakteja Suomeen jo lapsena suomalaisten lähetystyöntekijöiden kautta.
Etiopian kaksi vuotta kestänyt sisällissota päättyi viime vuoden marraskuussa Etiopian hallituksen ja Tigrayn vapautusliikkeen allekirjoittamaan rauhasopimukseen. Onko Etiopia nyt pysyvän rauhan tiellä?
Etiopiassa ollaan erittäin tyytyväisiä rauhaan, mutta mietimme, onko se kestävää. Maassa on paljon konfliktiherkkiä alueita. Pysyvään rauhaan tarvitaan vielä paljon askelia ja erityisesti tarvitsemme todellista ja rehellistä kansallista vuoropuhelua.
Etiopialaisilla on paljon sotatraumoja. Minä olen alle 40-vuotias, mutta olen kokenut kolme sotaa.
Ilmastonmuutos koettelee myös Etiopiaa. Millainen on tilanne nyt sateen, satojen ja ruokaturvan suhteen?
Noin 80 prosenttia etiopialaisista saa toimeentulonsa maanviljelyksestä. Vuoden 2021 kuivuus oli erityisen paha. Nyt eteläisessä Etiopiassa on saatu hyvin sateita, mutta ennusteiden mukaan tulevat sateet saattavat jäädä vähäisiksi.
Kuivuuden, korkean inflaation ja Ukrainassa käytävän sodan yhteisvaikutuksen arvioidaan heikentäneen merkittävästi ainakin 13 miljoonan etiopialaisen ruokaturvatilannetta. Tilanne on erittäin huolestuttava.
Etiopiassa on otettu viime vuosina edistysaskeleita esimerkiksi naisten poliittisen osallistumisen saralla. Millainen on naisten oikeuksien tilanne maassa?
Etiopiassa naisten oikeudet ovat lainsäädännön tasolla hyvät − käytännössä oikeudet eivät läheskään aina toteudu, mikä johtuu vanhoista ja konservatiivisista kulttuurisista asenteista.
Esimerkiksi naisten sukuelinten silpominen on ollut laitonta vuodesta 2004 lähtien, mutta lähes puolet 15–19-vuotiaista on joutunut tämän haitallisen vanhan tavan uhriksi. Jopa 80 prosenttia etiopialaisnaisista kohtaa syrjintää tai väkivaltaa.
Naisten osuus kansanedustajista on noin 30–40 prosenttia, ja naisia työskentelee johtavissa tehtävissä myös paikallishallinnossa. Päättävissä asemissa olevien naisten kautta naisten asema paranee.
Miten Sudanin konflikti näkyy Etiopiassa ja lähialueilla?
Ihan ensimmäisenä Sudanin konflikti näkyi siinä, että Etiopiaan tuli kansainvälisten järjestöjen työntekijöitä turvaan Sudanista. Vasta sen jälkeen alkoi saapua tavallisia pakolaisia.
Sudanin konflikti ei vaikuta vain Etiopian vaan koko Afrikan sarven turvallisuustilanteeseen. Konflikti näyttää olevan enemmän turvallisuuskriisi kuin humanitaarinen kriisi.
Konfliktin jatkuminen on iso turvallisuusriski koko Itä-Afrikalle. Etiopian valtion päätös pysyä puolueettomana rauhanprosessin tukijana on viisas.
Työssäsi Solidaarisuuden Etiopian maajohtajana tulet tekemään työtä maan somalialueella. Millaisten tavoitteiden parissa siellä työskennellään?
Työskentelemme erityisesti naisten sukuelinten silpomisen, parisuhdeväkivallan ja lapsiavioliittojen lopettamiseksi. Tavoitteenamme on parantaa naisten toimeentuloa ja parantaa naisten elinkeinonharjoittamismahdollisuuksia. Silpomisen vastaisessa työssä on erittäin tärkeää tarjota silpomista tekeville naisille vaihtoehtoinen toimeentulon lähde.
Somalin osavaltio on Etiopian köyhimpiä, työttömyysaste on korkea.
Somalialueilla tyttöjen velvollisuutena on auttaa vanhempiaan monin tavoin, ja tämä voi usein johtaa tyttöjen koulunkäynnin keskeytymiseen. Myös lapsiavioliitot estävät tyttöjen koulunkäyntiä.
Keihin kohdistuisivat ja miten käytännössä näkyisivät Suomen mahdolliset kehitysyhteistyön määrärahojen leikkaukset?
Kehitysyhteistyön leikkauksista kärsisivät eniten haavoittuvimmassa asemassa olevat eli naiset, lapset ja vammaiset henkilöt.
Ainoastaan kestävä kehitys tuo rauhan kaikille. Haavoittuvimmassa asemassa olevien elämänlaadun parantaminen auttaa ehkäisemään konfliktien syntymistä.
Koko maailman olisi hyvä tiedostaa, että konfliktien ratkaiseminen on aina paljon kalliimpaa ja vaikeampaa kuin ennalta ehkäisevä työ konfliktien estämiseksi.
