Koronataudin vastaiset rajoitustoimet heikensivät yksilönvapauksia ja demokratiaa. Viime vuonna alamäki vihdoin päättyi.
Vuonna 2016 alkanut maailman demokratiakehityksen heikentyminen päättyi viime vuonna, kerrotaan The Economist Intelligence Unite -tutkimuslaitoksen raportissa.
Muutos johtui ennen kaikkea koronapandemiaan liittyneiden rajoitusten purkamisesta. Erilaiset yksilönvapauksiin kohdistuneet valtiolliset toimet olivat heikentäneet demokratian tilaa vuosina 2020 ja 2021.
Rajoitusten poistaminen ei kuitenkaan kääntänyt koko maailman demokratiakehitystä myönteisempään suuntaan, sillä joissain maissa kehitys kulki taaksepäin.
Raportin mukaan 45 prosenttia maailman väestöstä asuu nyt jonkinasteisessa demokratiassa ja 37 prosenttia autoritaarisen hallinnon alla.
Kiina luopui raskaista koronarajoituksista
Suuri vaikutus maailman demokratian tilaan oli Kiinan tapahtumilla.
Raportin mukaan 45 prosenttia maailman väestöstä asuu nyt jonkinasteisessa demokratiassa ja 37 prosenttia autoritaarisen hallinnon alla.
Kiinassa luovuttiin koronapandemiaan liittyneistä rajoituksista vasta joulukuussa 2022, eli selvästi myöhemmin kuin muissa maailmantalouden kannalta merkittävissä maissa.
Sitä ennen kymmenet miljoonat kiinalaiset olivat eläneet sulkutilojen alaisuudessa useiden kuukausien ajan, ja jotkut heistä olivat alkaneet osoittaa mieltään tiukkoja koronatoimia vastaan.
Vaikka protestit lopulta johtivat sulkutilojen purkamiseen, niitä edeltäneet tukahduttamistoimet heikensivät Kiinan demokratian tilan samalle alhaiselle tasolle, jossa se oli, kun tutkimuslaitos aloitti mittaukset vuonna 2006. Maailman maiden välisessä vertailussa Kiina oli sijalla 156.
Suurin putoaja oli Ukrainassa hyökkäyssotaansa jatkanut Venäjä, jonka sijoitus romahti 124:stä 146:een. Maan demokratian alamäki johtui siitä, että valtiokoneisto tiukensi otettaan tiedotusvälineistä ja sotaa vastustavista kansalaisista.
Yhdysvallat sijoittui listalla sijalle 30 ja jäi samaan ”vajavaisten demokratioiden” luokkaan kuin esimerkiksi Kreikka ja Italia. Yhdysvaltojen poliittinen kahtiajakautuminen olisi voinut tuottaa heikommankin tuloksen, mutta pisteitä säilyi, kun kongressin välivaaleihin osallistuneet, vuoden 2020 presidentinvaalien tuloksen kiistäneet ehdokkaat jäivät pääosin ilman paikkoja.
Pohjoismaiset demokratiat, yhdessä Uuden-Seelannin kanssa, saivat maavertailussa eniten pisteitä. Kärkikymmenikköön kuuluivat Norja, Uusi-Seelanti, Islanti, Ruotsi, Suomi, Tanska. Sveitsi, Irlanti, Hollanti ja Taiwan.
Afrikassa myös valonpilkahduksia
Heikoiten maiden välisessä vertailussa menestyivät Afrikan ja Lähi-idän maat.
Joissain Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa armeijan valta kasvoi. Esimerkiksi Burkina Fasossa tapahtui kaksi vallankaappausta vuoden aikana. Malissa puolestaan sotilasjohto peruutti kansanäänestyksen, jolla olisi päätetty uudesta perustuslaista ja paluusta siviilivaltaan.
Vaikka Afrikan maiden demokratian tila oli lähestulkoon samalla tasolla kuin mittausten aloitusvuonna 2006, myös joitain valonpilkahduksia oli havaittavissa, raportissa sanotaan.
Esimerkiksi Guineassa mielenosoitukset ja aluehallintojen luoma paine saivat sotilashallinnon aikaistamaan paluuta siviilihallintoon. Tšadissa puolestaan kansalaiset protestoivat valtion harjoittamaa väkivaltaa vastaan, ja Ghanassa, Keniassa ja Malawissa vastustettiin hintojen nousua.
Raportin laatijat pitivät hyvänä merkkinä myös sitä, että tuoreessa Afrobarometri-kyselyssä noin 70 prosenttia Saharan eteläpuolisen Afrikan väestöstä ilmoitti pitävänsä demokratiaa muita hallintomuotoja parempana.
