Öljyteollisuuteen liittyvällä rikollisuudella on suuria maailmanlaajuisia vaikutuksia. Rikollisuus ei rajoitu pelkästään kehittyviin maihin, vaan sen lonkerot ulottuvat kaikkialle.
Merirosvojen hyökkäyksiä öljytankkereille, työntekijöiden sieppauksia, salakuljetusta, varkauksia, lahjontaa, veronkiertoa, rahanpesua, ympäristövahinkoja, polttoaineväärennöksiä, väkivaltaa, terrorismia.
Uusimpana uhkana ovat öljy-yrityksiin kohdistuvat kyberhyökkäykset, joiden määrä on ollut kasvussa viime vuosina.
Öljyteollisuuteen liittyvää rikollisuutta esiintyy lukuisissa eri muodoissa. Uusimpana uhkana ovat öljy-yrityksiin kohdistuvat kyberhyökkäykset, joiden määrä on ollut kasvussa viime vuosina.
Arvioiden mukaan jopa 20 prosenttia maailmanlaajuisesta korruptiosta liittyy öljyn ja kaasun tuotantoon sekä kaivosteollisuuteen. Öljy on myös maailman eniten anastetuin raaka-aine. Sen tuotannosta päätyy rikollisten käsiin vuosittain noin 5–7 prosenttia. Menetetyn osuuden rahallinen arvo nousee yli 140 miljardiin euroon.
Jotta öljyyn liittyvää rikollista toimintaa saataisiin vähennettyä, vaatii se perusteellista lisätutkimusta rikollisuuden luonteesta ja laajuudesta, öljyntuotannon kaikille eri tasoille kohdistuvia toimia sekä viranomaisten yhteistyötä eri maissa.
Verotulot vähenevät
Rikolliseen toimintaan on vaikea puuttua lainvalvonnan keinoin – vaikka lainsäädäntöä saataisiin edistettyä – koska se näyttää saavan yhä moninaisempia muotoja.
Esimerkiksi saamatta jääneet verotulot vaikuttavat suoraan kyseisten maiden talouteen ja kykyyn kehittää yhteiskuntaa.
”Jos öljyyn liittyvää rikollisuutta vertaa huumeisiin tai aseisiin liittyvään rikollisuuteen, saa se yleensä vähemmän huomiota paikallisilta viranomaisilta, vaikka sen aiheuttamat taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset sekä ympäristötuhot ovat valtavia”, toteaa Etienne Romsom, joka toimii tutkijana Bocconin yliopistossa Italiassa.
”Öljy on maailman eniten salakuljetetuin luonnonvara. Tähän rikollisuuteen pitäisi kiinnittää huomiota myös siksi, että sen tuottoja suunnataan järjestäytyneen rikollisuuden muuhun toimintaan. Lisäksi se kasvattaa väkivaltaa yhteisöissä.”
Välittömien vaikutusten lisäksi rikollisuudella on paljon välillisiä vaikutuksia. Esimerkiksi saamatta jääneet verotulot vaikuttavat suoraan kyseisten maiden talouteen ja kykyyn kehittää yhteiskuntaa. Lisäksi korruptio heikentää kansalaisten luottamusta viranomaisiin ja yhteiskunnan toimijoihin.
Rikoksia jää piiloon
Öljyteollisuuteen liittyvää rikollisuutta esiintyy öljyn tuotantoketjun eri tasoilla kaikkialla maailmassa Euroopasta, Afrikkaan, Aasiaan ja Amerikkaan.
”Läheskään kaikkia rikostapauksia ei havaita tai raportoida. Rikoksia tapahtuu enemmän matalan tulotason maissa, mutta myös vauraammissa maissa”, Etienne Romsom toteaa.
”Salakuljetus yleistyy silloin, kun öljyn hintaero kasvaa naapurimaiden välillä. Esimerkiksi Beninissä öljyrikollisuus on vaikuttanut huomattavasti maan talouteen, vaikka maa ei tuota itse öljyä. Guineanlahdella tapahtuneet hyökkäykset ja työntekijöiden sieppaukset jatkuvat edelleen, vaikka tilanne ei ole läheskään yhtä paha kuin ennen vuotta 2016, jolloin YK:n turvallisuusneuvosto puuttui asiaan.”
Öljyn anastaminen voi tapahtua poliisin ja muiden viranomaisten suojeluksessa.
Venäjällä laittomat öljyputket aiheuttavat huomattavia ympäristötuhoja. Öljyn anastaminen voi tapahtua poliisin ja muiden viranomaisten suojeluksessa. Toisinaan varastettu öljy ja laittomissa jalostamoissa eli niin kutsutuissa samovaareissa tuotetut öljytuotteet voidaan myydä takaisin öljy-yhtiöille.
Lupakytkökset esiin
Tutkija Giovanna Marcolongo, myös Bocconin yliopistosta, nostaa esiin öljyn etsintä- ja tuotantolupien myöntämisen kriittisenä vaiheena, jossa nousee esiin riski korruptioon.
”Tässä ovat näkyvässä roolissa peiteyhtiöt. Niiden taakse voi kätkeytyä poliittisesti verkostoituneita ihmisiä, jotka haluavat luvan saatuaan myydä yrityksen eteenpäin vakiintuneille öljy-yrityksille. Myöntämisprosesseihin osallistuvat yritykset voivat lahjoa myös luvista päättäviä henkilöitä”, Marcolongo sanoo.
”Ensimmäinen askel tilanteen muuttamiseksi on tehdä lupaprosesseista näkyvämpiä siten, että peiteyritysten todellisten hyödynsaajien nimet tuodaan julki.”
Etienne Romsom ja Giovanna Marcolongo esiintyivät 18. huhtikuuta UNU WIDERin webinaarissa, jonka aiheena oli korruptio ja anastukset öljyteollisuudessa. Helsingissä sijaitseva UNU WIDER on yksi kansainvälisen YK-yliopiston tutkimuslaitoksista.
