Insh’allah, jos Jumala suo, saan lapsen. Ja koska Jumala niin suo, hän loi ihmisen avuksi myös koeputket.
Näin ajattelee 30-vuotias egyptiläinen Riham, joka avioitui yhdeksän vuotta sitten. Siitä lähtien hän on halunnut äidiksi.
”En yleensä puhu lapsettomuudesta tuntemattomien kanssa. Se on hyvin henkilökohtainen aihe. Onneksi perheeni on kannustava, ja mieheni tukee minua rahallisesti ja käymällä kanssani täällä hedelmöitysklinikalla.”
Riham odottaa lääkäriä kuhisevan hedelmöitysklinikan hiljaisimmassa sopessa.
Hän on pukeutunut mustaan nikabiin eli vain silmät paljastavaan huntuun. Viereisestä minareetista kajahtaa rukous, joka saattelee ihmettä jonottavia naisia klinikalle.
Egyptissä äidiksi haluavien määrä on kasvanut tasaisesti vuoden 2011 vallankumouksen jälkeen. Ennen vallankumousta presidenttinä oli Hosni Mubarak, joka puhui perhesuunnittelun ja ehkäisyn puolesta.
Vallankumouksen jälkeen televisiomainokset koeputkihedelmöityksistä sallittiin, ja tabuja hedelmöityshoidoista alettiin kaataa urakalla.
Naisten juttu
Egyptin ensimmäinen ja ainoa julkinen hedelmöitysklinikka sijaitsee islamilaisen yliopiston Al-Azharin väestötutkimuksen laitoksen alakerrassa Kairossa, maan pääkaupungissa.
Klinikalla on haudottu koeputkia vuodesta 2003 lähtien.
”Lapsen syntymä on suuri asia. Jos lasta ei tule, nainen saa syyt niskoilleen, vaikka vika olisi miehen biologiassa. Miehet eivät näe eroa kyvyttömyyden ja hedelmättömyyden välillä. Nyt ihmiset ymmärtävät, että tämä ei ole koko totuus”, professori Gamal Serour sanoo.
Hän johtaa väestöntutkimuksen laitosta ja hedelmöitysklinikkaa. Serour on alansa uranuurtaja, sillä hän saattoi Lähi-idän ensimmäisen koeputkilapsen maailmaan vuonna 1986.
Hedelmöitysklinikan alku oli kitkainen.
Asiakkaita oli vähän, ja heitäkin epäilytti, hyväksyykö islam koeputket. Kysymyksiä riitti: Entä jos hoidoista ei ole hyötyä? Mitä äitini ajattelee niistä?
Serour ja hänen kollegansa olivat varautuneita kysymyksiin. He keräsivät mahdollisimman paljon tietoa koeputkihoidoista ja vakuuttivat Al-Azharin shehin eli uskonnollisen johtajan hoitojen eettisyydestä. Tämän mukaan hedelmoityshoidot ovat islamin oppien mukaisia, jos ne suoritetaan aviopareille. Sen jälkeen myös klinikan asiakkaat oli helppo vakuuttaa.
Hedelmöityshoidot olivat pitkään vain naisten asia.
Koska miehet eivät kokeneet hoi- toja tarpeellisiksi, hoidot eivät saa- vuttaneet kunnollista kulttuurista hyväksyntää. Vasta kun 1990-luvulla kehitettiin ICSI-menetelmä, jonka avulla hedelmöityshoitoja pystyttiin soveltamaan myös huonolaatuista spermaa tuottaviin miehiin, hoidot alkoivat saavuttaa suosiota myös Egyptissä.
Sukulaiset hoputtavat
Al-Azharin klinikan naisten keskeltä erottuu käsi kädessä istuva pariskunta. Naisen kasvoja verhoaa huntu. Miehen paljas vatsa pilkistelee kireälle pingottuneen paidan nappien välistä.
Ahmad ja Mona ovat olleet naimisissa vuoden. He ovat kotoisin vanhoillisilta alueilta Etelä-Egyptistä, Niilin yläsuistosta. Ahmadin sukulaiset hoputtavat heitä saamaan lapsia. Utelu alkoi kahdeksan avioliittokuukauden jälkeen.
”Olemme sanoneet, että emme halua kiirehtiä. Vain äitini ja siskoni tietävät, että käymme hedelmöitysklinikalla”, Ahmad kertoo.
Kiirehtiminen lasten hankinnassa on tavallista. Joskus klinikalle saapuu aviopareja, jotka ovat harjoitelleet lapsen tekemistä vasta pari kertaa. Monan ja Ahmadin tilanne on vakavampi.
Ahmad on toista kertaa aviossa ja yhä lapseton.
”Olin jo ensimmäisen liittoni aikaan huolissani, sillä olen saanut sähköshokkihoitoja ja vahvaa lääkettä pitkäaikaissairauteeni.”
Al-Azharin klinikan tutkimuksissa selvisi, että Ahmadin sperma on hyvin huonolaatuista.
”Olin aluksi masentunut”, Ahmad toteaa.
”Nyt olen saanut lisää toivoa, sillä lääkärin mukaan meillä on 50 prosentin mahdollisuus saada lapsi. Jos emme saa lapsia, en aio olla surullinen. Haluaisin kuitenkin kasvattaa vaimoni kanssa lapsen, vaikka orvon.”
Jos lasta ei tule, nainen saa syyt niskoilleen, vaikka vika olisi miehen biologiassa.
Puuttuvan äidin suru
Äitiyden merkitystä Egyptissä kuvaa hyvin se, että maaseudulla nainen saa usein uuden nimen ensimmäisen poikansa mukaan. Maaseudulla asunee siis satojatuhansia Mohammedin äitejä.
Kehittyvissä maissa ei ole poikkeuksellista sekään, että hedelmättömät naiset suljetaan yhteisönsä ulkopuolelle.
Kairolainen elokuvaohjaaja Nadine Salib tapasi pari vuotta sitten Etelä-Egyptin aavikolla vanhan ja lapsettoman naisen nimeltä Puuttuvan äiti.
”Hän lauloi edelleen itkien suruaan. Se oli hyvin koskettavaa.”
Salib, 30, halusi ohjata elokuvan hedelmättömyydestä ja selvittää, miksi Puuttuvan äiti oli niin onneton. Hän aloitti tutkimalla vanhoja faaraon aikaisia hedelmällisyysrituaaleja, jotka elävät edelleen niin kristittyjen kuin muslimien perinteissä.
Salib ei ole vielä onnistunut selvittämään, mikä Puuttuvan äitiä itketti. Hän on kuitenkin oppinut, että monet naiset ovat valmiita tekemään mitä tahansa saadakseen lapsen.
”Jotkut työntävät vaginaansa mausteita ja sipulia sekä pyörivät lattialla, jotta kohtu alkaisi toimia. Naiset ovat valmiita jopa nukkumaan haudoissa tai makaamaan junan alla. Monet rituaalit pyörivät jostain syystä kuoleman ympärillä.”
Hedelmöitysklinikalla panoksena on harvoin oma terveys. Pelissä voi sen sijaan olla perheen talous. Yksi hoitokierto maksaa Al-Azharissa noin 250 euroa, joka on egyptiläisen perheen keskimääräinen kuukausiansio. Yksityisillä klinikoilla hoidot voivat maksaa moninkertaisesti.
Al-Azharin klinikan lääkäri Ahmad Rammad kertoo, etteivät naiset luovuta, vaikka rahat loppuisivat ja miehet karkaisivat.
”He myyvät jopa korunsa ja talonsa saadakseen rahaa hoitoihin.”
Turvattu vanhuus
Monilla klinikan asiakkailla on kaikki valmiina lasta varten. Odotushuoneessa lääkäriä odottava Riham on ollut jo yhdeksän vuotta kotirouvana. Hänen arkipäivänsä kuluvat Koraania lukien, rukoillen ja sukulaistensa luona vieraillen.
”Koen, että elämäntehtäväni on saada lapsia ja tarjota heille hyvä elämä. Huolehtisin heistä ja katsoisin, kun he menevät kouluun.”
Egyptissä iso perhe merkitsee turvattua tulevaisuutta. Suomessa jäädään eläkkeelle, mutta Egyptissä lapset ovat vastuussa vanhempiensa vanhuudenpäivistä.
Riham on valmistautunut useisiin hoitokierroksiin.
Todennäköisyys tulla raskaaksi ensimmäisen hoitokierroksen jälkeen on noin 30 prosenttia. Al-Azharin klinikalla 70 prosenttia asiakkaista ei luovuta ensimmäisen kierroksen jälkeen vaan kokeilee hoitoja kaksi tai kolme kertaa. Silloin todennäköisyys tulla raskaaksi on 70–80 prosenttia.
Kaikille lapsia ei suoda yrityksistä huolimatta, mutta vaihtoehtoja on.
Pariskunta voi kasvattaa ei-biologisen lapsen, mutta lapsi ei voi saada huoltajaperheen nimeä eikä hänellä ole perintöoikeutta vanhempiinsa. Voi myös matkustaa maahan, jossa kolmannen osapuolen sukusolujen hyödyntäminen sallitaan. Egyptissä se on laitonta.
Sekä Riham että Monan aviomies Ahmad pitävät ajatusta ulkopuolisesta lahjoittajasta naurettavana. Se olisi islamin ja koptikristittyjen oppien vastaista.
”En usko, että se hyväksytään Egyptissä tulevaisuudessakaan. Uskon, että uuden teknologian hyödyntäminen voi olla seuraava askel. Esimerkiksi ihokudoksen kantasoluista voi kehittää alkioita. Tätä menetelmää testataan parhaillaan eläimillä”, professori Serour pohtii.
Yläkerran laboratoriossa urakoidaan, jotta mahdollisimman moni saisi hyviä uutisia nykyiselläkin tekniikalla.
Lääkäri Amira katsoo mikroskooppiin ja kääntää nuppia aavistuksen, tökkäisee painiketta sen päästä ja ruiskuttaa siittiön munasoluun.
”Viiden päivän päästä näkee tuloksia. Sitten hedelmöittyneistä munasoluista valitaan paras”, hän selittää.
Kymmenen vuoden uransa aikana hän on nähnyt kaikenlaista.
”On tärkeää, että pystyy ymmärtämään potilasta. Kun kerromme raskausuutisia, sanomme asiakkaalle, ettei hän ole sinun lapsesi vaan meidän yhteinen lapsemme.”
Hän tietää, mistä puhuu. Amira yritti miehensä kanssa saada lasta kolmetoista vuotta.
”Kolmannella hoitokierroksella onnisti. Kun heräsin nukutuksesta, tulin itse laboratorioon hedelmöittämään munasoluni. Nyt minulla on neljävuotias lapsi. Se tuntuu edelleen ihmeelliseltä.”
TEKSTI ANNINA MUSTALAHTI
KUVAT VEERA PITKÄNEN
Kirjoittaja on vapaa toimittaja
