Jukka Aronen

Maailman lehdistön tila on ennätyksellisen huono

Sääntelemätön verkkojulkaiseminen ja yhdysvaltalaisen Fox-uutiskanavan synnyttämä toimintamalli uhkaavat demokratiaa kaikkialla maailmassa, sanoo Toimittajat ilman rajoja -järjestö.

Maailman maiden lehdistönvapautta mittaavan indeksin tuoreimmat luvut ovat hälyttäviä. Ensimmäistä kertaa peräti 28 maan tila on ”erittäin huono”.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön tuottama raportti varoittaa autoritaaristen hallintojen halusta tukahduttaa mediaa. Erityisen haitallisina raportin laatijat pitävät sääntelemättömiä, globaalisti saatavilla olevia online-palveluita, jotka mahdollistavat valeuutisten ja propagandan levittämisen.

Raportin mukaan myös demokraattisiin maihin on leviämässä yhdysvaltalaisen Fox-uutiskanavan malli, jossa perinteiseltä vaikuttava uutiskanava levittää tarkistamatonta tietoa samaan tapaan kuin sosiaalisen median kanavat. Demokraattiset maat kärsivät myös autoritaaristen maiden niihin kohdistamasta propagandasodasta.

Myanmarin lehdistönvapaus romahti

Lehdistönvapautta kuvaavassa indeksissä on mukana 180 maata. Näistä 10 heikointa ovat Syyria, Irak, Kuuba, Vietnam, Kiina, Myanmar, Turkmenistan, Iran, Eritrea ja Pohjois-Korea. Kärjessä ovat puolestaan Norja, Tanska, Ruotsi, Viro ja Suomi.

Ukrainaan helmikuussa hyökännyt Venäjä putosi viisi sijaa edellisestä vuodesta ja on nyt sijalla 155. Maa on kieltänyt lähes kaikki riippumattomat tiedotusvälineet ja alistanut median sota-ajan sensuurille.

Yksi suurimmista putoajista listalla oli Myanmar, jossa on vangittu kymmeniä journalisteja viime vuonna tehdyn vallankaappauksen jälkeen. Maan lehdistönvapaudessa on hypätty 10 vuotta taaksepäin.

Joissain Afrikan maissa internet on aika ajoin suljettu sekä pidätetty journalisteja ja hyökätty heidän kimppuunsa väkivaltaisesti.

Afrikassa mielivaltaista sensuuria

Afrikassa mediatoiminta on suhteellisen vapaata Senegalissa ja Etelä-Afrikassa. Vaikka maat eivät kamppaile indeksin kärkipaikoista, niissä on suuri kirjo suhteellisen vapaita tiedotusvälineitä. Yksityisen median toimintaa on puolestaan rajoitettu erityisen paljon Eritreassa ja Djiboutissa.

Vaikka Afrikassa tapahtui 1990-luvulla median vapautumista, maanosassa on yhä monin paikoin vallalla mielivaltaista sensuuria, joka kohdistuu erityisesti verkkojulkaisemiseen ja sosiaaliseen mediaan. Joissain maissa internet on aika ajoin suljettu sekä pidätetty journalisteja ja hyökätty heidän kimppuunsa väkivaltaisesti. Väärinteoista ei useinkaan rangaista.

Pieniä myönteisiä valonpilkahduksia on nähty Angolassa, Zimbabwessa ja Etiopiassa, joissa pitkien autoritaaristen ajanjaksojen jälkeen on sallittu mediakentän avautumista.

Aasiassa yhä autoritaarisempia otteita

Aasian lehdistönvapaus on heikentynyt nopeasti.

Myanmarista on tullut yksi ahkerimmista journalistien vangitsijoista maailmassa. Myös Afganistan on vaikeuttanut merkittävästi toimittajien ja tiedotusvälineiden toimintaa talibanien valtaannousun jälkeen.

Indeksin loppupäässä ovat Pohjois-Korea ja Kiina, joista jälkimmäinen tukahduttaa mediaa myös omien rajojensa ulkopuolella, raportissa huomautetaan. Myös Vietnam ja Singapore ovat tiukentaneet otettaan tiedotusvälineistä.

Joitain Aasian maita, kuten Intiaa, Sri Lankaa ja Filippiinejä, pidetään jonkinasteisina demokratioina, mutta niidenkin mediasuhteet ovat muuttumassa aiempaa autoritaarisemmiksi. Esimerkiksi filippiiniläis-yhdysvaltalainen rauhannobelisti Maria Ressa on ollut jatkuvan häirintäkampanjan kohteena.

Toivoa antavat kuitenkin Mongolia, Bhutan ja Itä-Timor, joissa vapaalla journalismilla alkaa olla merkittävä rooli demokraattisen hallinnon synnyttämisessä ja vakiinnuttamisessa.

Lue lisää: Toimittajien työ on vaikeutunut entisestään Nicaraguassa

Lue lisää: Myanmarin journalistit julkaisevat vain piiloistaan