Jukka Aronen

Maailman maiden huumepolitiikka on yhä kaukana YK:n suosituksista

Monessa kehittyvässä maassa harjoitetaan väkivaltaista huumepolitiikkaa, joka keskittyy liiaksi naisiin, köyhiin ja määrättyihin etnisiin ryhmiin.

Ghanalainen Awukye oli jamssin ja kassavan viljelijä. Hän käytti pelloillaan kasvattamaansa marihuanaa iltaisin töiden jälkeen, kunnes joku naapureista ilmoitti asiasta poliisille. Awukye sai 10 vuoden vankilatuomion. Tuona aikana hänen kaksi lastaan joutuivat keskeyttämään koulunkäyntinsä rahapulan vuoksi.

Pahimmillaan huumeidenkäytöstä rangaistaan kuolemantuomiolla ja käyttäjiä murhataan ilman oikeudenkäyntiä.

Näin etenee yksi Global Drug Policy -indeksiä varten kootuista kertomuksista.

Täysin uudenlaisessa indeksissä tutkittiin eri maiden huumepolitiikkaa ja verrattiin niitä YK:n kirjaamiin suosituksiin. Kohteena oli 30 maan virallinen lainsäädäntö, mutta indeksin laatijoilla oli myös käytössään satojen paikallisen tiedonantajan verkosto, jonka avulla tarkennettiin huumepolitiikan toteutumista käytännössä.

Erityisesti tutkijoita kiinnosti, miten kovia huumeidenkäyttöön liittyvät rangaistukset ovat. Pahimmillaan huumeidenkäytöstä rangaistaan kuolemantuomiolla ja käyttäjiä murhataan ilman oikeudenkäyntiä.

Tutkijat arvioivat myös, miten huumeidenkäyttöä pyritään ehkäisemään ja käyttäjiä lääkitsemään sekä miten huumekasvien viljelyä pyritään vähentämään.

Afrikan maiden huumepolitiikassa panostetaan poliisivoimiin ja vankiloihin

Tutkimuksen tulokset eivät anna hyvää kuvaa huumepolitiikan yhteensopivuudesta YK:n suositusten kanssa. Kun täysin yhteensopivasta politiikasta annetaan täydet 100 pistettä, tutkittujen maiden keskiarvo oli vain 48.

Ugandassa harjoitetaan erittäin väkivaltaista huumepolitiikkaa eikä juurikaan panosteta haittojen torjuntaan.

Huumepolitiikat vaihtelivat erityisen suuresti globaalin pohjoisen ja etelän välillä. Kärjessä olivat Norja, Uusi-Seelanti ja Portugali, ja perää pitivät Brasilia, Uganda ja Indonesia.

Afrikan maat sijoittuivat Senegalia ja Marokkoa lukuun ottamatta listauksen heikommalle puoliskolle.

Uganda sai indeksissä vain 28 pistettä. Tutkijoiden mukaan maassa harjoitetaan erittäin väkivaltaista huumepolitiikkaa eikä juurikaan panosteta haittojen torjuntaan.

Keniakin jäi 32 pisteeseen. Maassa yritetään vähentää huumehaittoja paremmin kuin Ugandassa, mutta poliisi on usein väkivaltainen ja rangaistukset kohdistuvat liiaksi naisiin, köyhiin ja määrättyihin etnisiin ryhmiin. Samanlaisia piirteitä löytyy useasta muustakin listan loppupäässä olevasta maasta.

Tutkijoiden mukaan Afrikan maiden huumepolitiikalle on tyypillistä, että rahaa käytetään nimenomaan poliisivoimiin, tuomioistuimiin ja vankiloihin. Vähemmälle huomiolle jäävät ehkäisevä työ ja terveydenhoito.

TEKSTI JUKKA ARONEN

KUVA POLICIA ANTINARCOTICOS/FLICKR COMMONS CC BY-SA 2.0

Kolumbialainen sotilas polttaa kokaiinilaboratoriota lähellä Tumacon kaupunkia.