Jukka Aronen

Maailman varallisuuskuilu jatkaa yhä kasvuaan

Asiantuntijoiden mukaan globaalit tulo- ja varallisuuserot ovat nyt yhtä suuria kuin imperialismin kulta-aikoina 1900-luvun alussa.

Yli sadan tutkijan ja asiantuntijan voimin koostettu World Inequality Report 2022 -raportti kertoo, että maailman varallisuus ja tulot jakautuvat erittäin epätasaisesti.

Rikkaimman kymmenyksen edustajat kuittaavat keskimäärin 122 100 Yhdysvaltain dollarin vuositulot, kun alemmassa puoliskossa ansaitaan 3 920 dollaria.

Maailman korkeatuloisin 10 prosentin väestönosa saa nyt 52 prosenttia kaikista tuloista, kun samaan aikaan maailman vähempituloisen puoliskon osuus kaikista maailman tuloista jää 8 prosenttiin. Rikkaimman kymmenyksen edustajat kuittaavat keskimäärin 122 100 Yhdysvaltain dollarin vuositulot, kun alemmassa puoliskossa ansaitaan 3 920 dollaria.

Raportin mukaan erot varallisuudessa ovat kasvaneet vielä tuloerojakin nopeammin.

Vielä vuosina 1995–2001 maailman rikkaimman 500 ihmisen varallisuus kasvoi seitsemän prosentin vuosivauhtia, kun koko planeetan väestön osalta kasvu oli keskimäärin hieman alle puolet siitä eli 3,2 prosenttia. Vuoden 1995 jälkeen eriytyminen kiihtyi niin, että kaikesta tuon vuoden jälkeisestä varallisuuden kasvusta 38 prosenttia päätyi rikkaimmalle yhden prosentin väestönosalle ja vain kaksi prosenttia köyhimmälle planeetan puoliskolle.

Pelkästään viime vuonna osakkeiden ja muiden omaisuusluokkien arvonnousu kasvatti miljardöörien varallisuutta ennätyksellisen paljon.

Myös koronapandemia on lisännyt globaalia epätasa-arvoa, sanoo raportin pääkirjoittaja Lucas Chancel.

”Rikkaissa maissa suurimittaista köyhyyttä on kuitenkin onnistuttu torjumaan julkisen rahoituksen avulla. Samaa ei voi sanoa kehittyvistä maista.”

Tuloerot ovat kasvaneet erityisen paljon Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Intiassa

Raportin laatijoiden mukaan epätasa-arvo ei ole lisääntynyt tasaisesti ympäri maailman.

Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka ovat nyt kaikkein epätasa-arvoisimpia, Eurooppa puolestaan tasa-arvoisin. Kun Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa korkeapalkkaisin 10 prosenttia saa 58 prosenttia tuloista, Euroopassa korkeapalkkaisten osuus on vain 36 prosenttia.

Pienipalkkaisemman väestönpuoliskon osuus kaikista tuloista oli, Eurooppaa lukuunottamatta, alle 15 prosenttia. Latinalaisessa Amerikassa, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa tulojen osuus jäi alle 10 prosentin.

Tuloerot ovat kasvaneet erityisen ripeästi Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Intiassa. Sen sijaan Euroopassa ja Kiinassa kuilu on syventynyt maltillisella vauhdilla.

Miesten ja naisten väliset tuloerot ovat lievästi kaventuneet viimeisten 30 vuoden aikana, mutta kuilu on yhä merkittävä. Naisten osuus kaikista tuloista oli 30 prosenttia vuonna 1990 ja lähes 35 prosenttia vuonna 2020. 

”Sukupuolten välisen globaalin tuloeron tasoittaminen on ollut erittäin hidasta”, todetaan raportissa.