Matkailijoille retki paljolti naisten omistamilla vesitakseilla on ollut edullinen elämys, mutta nyt se alkaa jo olla katoavaa perinnettä Mekongin deltassa Vietnamissa. Merenpinnan nousu ja jokiverkoston ruoppaaminen pienentävät tilastojen mukaan suistoaluetta 500 hehtaarilla vuodessa. Kuva: Rauli Virtanen
Tiibetin ylängöltä Kiinasta kohti Vietnamin rannikkoa virtaavaa jokea tuhoavat pato- ja rakennushankkeet sekä jokihiekan kaivuu. Toimittaja Rauli Virtanen on seurannut vuosikymmenien ajan, miten myös ilmastonmuutos ja kalakantojen hupeneminen kurjistavat jokivarren asukkaiden arkea.
Laosin Luang Prabangista ylävirtaan lähtevät longboat-veneet ovat vuosikymmenien ajan toimineet elämänlankana kaukaisiin syrjäkyliin, joihin ei ole ollut maanteitä. Nyt Mekongin ja sen sivujokien patoaminen vaikeuttaa jokiliikennettä, kuten näiden lastenkirjoja peruskoululaisille kuljettavien kirjastoveneiden kulkua. Kuva: Rauli VirtanenPhonsavanin jokivarsikylän asukkaat ovat saaneet Laosin viranomaisilta määräyksen siirtyä toisaalle, kun muutaman kilometrin päähän rakennettava pato on valmistumassa. Joki on ollut heille elämänlanka, ja padon valmistuttua veneyhteys Luang Prabangiin hankaloituu. Kuva: Rauli VirtanenVuosikymmeniä jatkuneiden laittomien metsähakkuiden jälkeen Mekongin trooppisia metsiä parturoidaan nyt myös teiden ja voimalaitosten alta. Luonnon monimuotoisuus horjuu ja jokien ruoppaaminen kiihdyttää eroosiota. Padot estävät jokien kuljettaman sedimentin normaalin virtauksen ja kalojen vaelluksen. Kuva: Rauli VirtanenKaakkois-Aasian köyhimmän valtion Laosin kunnianhimoinen tavoite on nousta alueen ”dynamoksi” Mekongin jokiverkostosta valjastetulla vesivoimalla. Kymmeniä patoja rakennuttava Laos vie jo nyt sähköä naapurimaahan Thaimaahan. Isoja patoja on rakennettu myös Kambodžassa. Suurimmat padot ja voimalat sijaitsevat Mekongin yläjuoksulla Kiinassa, joka hallitsee valtavaa vesivoimaa. Sen säätelyn ”armoilla” ovat alajuoksun maat Laos, Thaimaa, Kambodža ja Vietnam. Kuva: Rauli VirtanenVesifestivaali Kambodžan pääkaupungissa Phnom Penhissä, jossa Tonle Sap -joki yhtyy Mekongin päävirtaan. Saman nimiseen järveen yhdistyvä Tonle Sap on harvinainen joki, koska se on vaihtanut joka vuosi virtaussuuntaansa monsuunisateiden mukaisesti pumpaten jokivettä ennen niin kalarikkaaseen järveen. Virtausrytmi on ilmastonmuutoksen seurauksena muuttunut epäsäännölliseksi, mikä hankaloittaa kalastuselinkeinoa. Mekong on myös yksi maailman saastuneimmista joista, joka puskee mereen vuosittain 40 000 tonnia muoviroskaa. Kuva: Rauli VirtanenMekongin auringonlaskut, maisemat ja vesifestivaalit Kambodžassa vetävät matkailijoita ja jokiristeilijöitä alueelle, mutta turismi ei korvaa perinteisiä elinkeinoja. Kambodžassa, Vietnamissa ja Laosissa ympäristöaktivistien on vaikea saada ääntään kuuluviin, koska näissä maissa ei ole vapaata lehdistöä ja korruptio ulottuu lähes kaikkeen taloudelliseen toimintaan. Kuva: Rauli VirtanenVielä 1970- ja 1980-luvuilla kalasaaliit olivat huikeita Mekongin alueella Vietnamissa. Kalakanta on sen jälkeen vähentynyt vuosikymmenestä toiseen. Monet lajit ovat uhanlaisia tai niitä uhkaa sukupuutto, kuten makean veden rauskua, suurta kissakalaa ja delfiiniä. Mekongissa lasketaan elävän yli 1 100 kalalajia, joista jo lähes viidennes on vaarassa päätyä uhanalaisten lajien listalle. Kuva: Rauli VirtanenMekongin suistoalueella Vietnamissa asukkaita huolestuttaa perinteisen riisin, vihannesten ja hedelmien pienviljelyn sekä kalastuksen tulevaisuus, kun ilmastonmuutos, mereltä jokiverkostoon puskeva suolainen vesi sekä pitkät kuivat kaudet epävakaine sateineen särkevät tutun syklin. Jokipohjista ja rannoilta louhitaan jo enemmän hiekkaa rakentamiseen kuin padoilla kahlittu Mekong pystyy kuljettamaan ylävirroilta alas suistoon. Tuhannet kodit ja rakennukset ovat sortuneet eroosion seurauksena veteen, ja kymmenet tuhannet kotitaloudet ovat joutuneet muuttamaan toisaalle. Kuva: Rauli VirtanenVietnamilainen kylä 1980-luvulla, jolloin sodan jälkeinen taloudellinen kehitys ei ollut vielä päässyt täyteen vauhtiin. Nyt aluetta halkovat uudet valta- ja moottoritiet, joiden rakentamiseen on käytetty neljässä vuodessa 60 miljoonaa tonnia Mekongin suistoalueen hiekkaa. Kuva: Rauli VirtanenKambodžan ja Vietnamin jokirajalla sadat ruoppaajat nostureineen peittävät Mekongin koko sen leveydeltä. Täällä vietnamilaiset alukset odottavat ankkurissa hiekkalasteja Kambodžasta, joka vuonna 2022 möi virallisen tilaston mukaan Vietnamiin 7,44 miljoonaa tonnia hiekkaa. Arvokasta Mekongin hiekkaa on myyty Vietnamin kautta myös Singaporeen ja Dubaihin. Hiekkabisnes on heikosti säänneltyä ja siksi paljolti laitonta mafiatoimintaa, johon edes Vietnamin hallituksen vientikielto ei ole tehonnut. Kuva: Rauli Virtanen
Vauras elämäntapa perustuu vielä pitkään hiilellä tuotettuun lämpöön, öljyllä kulkevaan tavaraliikenteeseen ja maakaasusta jalostetulla typpilannoitteella tuotettuun ruokaan, kirjoittaa Vaclav Smil tuoreessa kirjassaan.
Paikalliset avustusjärjestöt kaipaavat kansainvälisiltä humanitaarisilta toimijoilta puolueettomuuden sijaan avoimuutta ja vahvempaa vastuunkantoa, kirjoittaa Merit Hietanen.
