Päivi Ängeslevä

Mikael Ashorn oppi kohdentamaan avun haavoittuville alueille

Pesti YK:n lastenjärjestön Unicefin asiantuntijana Barbadoksella opetti, kuinka tärkeää on yhdistää tiedot ilmastonmuutoksesta ja luonnonkatastrofeista.

”Lyhyitä komennuksia Etelä-Afrikassa, Palestiinassa, Fidžillä, Kambodžassa. Olin valmistunut kansainvälisen terveystieteen maisteriksi ja tuntui, ettei pitkäaikaista työtä löytynyt.

Sitten onnisti. Reitti YK:hon avautui, kun minut valittiin WASH-apulaisasiantuntijaksi (vesi, sanitaatio, hygienia) Nepalin Unicefiin. Suurin osa ajastani oli koronaviruspandemiaa. YK:n lastenjärjestö Unicef jakoi saippuoita ja ämpäreitä, ohjeisti käsienpesua. Keräsin tietoa avun käytöstä ja avunsaajista raportointia varten.

Pestini Nepalissa kesti kaksi vuotta. Sain vaikuttaa siihen, missä työskentelisin kolmannen vuoden, ja ehdotin Unicefin Itä-Karibian toimistoa Barbadoksella.

Olin onnekas. Pääsin asiantuntijaksi, jonka erikoisalaa ovat ilmasto, ympäristö ja katastrofien ehkäisy. Lisäksi sain pestin kahdeksi vuodeksi.

Lapsille ja nuorille on annettava mahdollisuus saada äänensä kuuluville ja osallistua keskusteluihin, ja heidät on huomioitava poliittisissa päätöksissä.

ILMASTONMUUTOSTYÖ Itä-Karibian toimistolla oli lapsen kengissä. Ennen minua työtä oli tehnyt yksi konsultti, hänkin vain kaksi vuotta. Aloitin urakan yksin.

Jaoin tonttini neljään alueeseen. Lapsille ja nuorille on jaettava tietoa ilmastonmuutoksesta ja katastrofien ehkäisystä. Heille on annettava mahdollisuus saada äänensä kuuluville ja osallistua keskusteluihin, ja heidät on huomioitava poliittisissa päätöksissä.

Neljäs alue on data, joka liittyy vahvasti väitöskirjaani. Unicef on mukana kokeilussa, jossa kolmelle itsenäiselle saarivaltiolle kehitetään omat riski-indeksinsä, jotka kuvaavat alueellista haavoittuvuutta. Valtiot ovat Dominica, Saint Kitts ja Nevis sekä Antigua ja Barbuda. Alueellisia riski-indeksejä ei vielä ole monta, mutta tällä hetkellä useampikin järjestö yrittää kehittää niitä.

Riski-indeksi saadaan yhdistämällä virallista tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sosiaalisesta haavoittuvuudesta, kuten köyhyydestä ja turvaverkoista.

Data on nyt kerätty, ja parhaillaan sitä analysoidaan. Jatkossa maan poliittisten päättäjien ja ilmastotyön rahoittajien on helpompi kohdentaa ennaltaehkäiseviä toimia alueille, joissa on esimerkiksi paljon köyhyyttä ja usein hirmumyrskyjä.

USEIN ilmastonmuutoksesta keskustellaan yhtäällä, katastrofeista toisaalla. Ne on keinotekoisesti erotettu eri ministeriöihin, vaikka ne usein kulkevat käsi kädessä.

Opin, kuinka tärkeää on yhdistää ne.

Pestiäni Barbadoksella jatkettiin vielä kolmella kuukaudella, jotta saan siirrettyä tehtäväni eteenpäin. Tunnen, että olen saanut paljon aikaiseksi. Ilmastonmuutostyöllä on nykyisin oma yksikkönsä Itä-Karibian toimistolla, ja meitä on siellä jo useita.”

Lue lisää: Pauliina Parhiala oivalsi uskontojen välisen yhteistyön tärkeyden

Lue lisää: Kamomilla Ilmonen oppi kansainvälisten sopimusten sanavalintojen tärkeydestä  


Mikael Ashorn, 34

Koulutus Kansainvälisen terveystieteen maisteri Kalifornian San Franciscon yliopistosta vuonna 2014

Työskenteli Apulaisasiantuntijana YK:n lastenjärjestö Unicefin Nepalin maatoimistossa ja Etelä-Aasian aluetoimistossa vuosina 2019–2021 sekä Itä-Karibian toimistossa Barbadoksella vuosina 2021–2023

Jatkaa Väitöskirjaa, joka mallintaa infektiotautien leviämistä tulvien ja hirmumyrskyjen jälkeen etenkin pienissä trooppisissa saarivaltioissa

Inspiroitui Barbadoslaisen ystävänsä Paul ”Irie” Wilsonin videosta A day in a Bajan life