Mitä kuuluu unohdetuille pakolaisille Bangladeshissa, Syyriassa ja Jemenissä?
Bangladeshissa lähes miljoona rohingaa odottaa yhä mahdollisuuttaan palata Myanmariin. Myös Syyriassa ja Jemenissä konfliktit jatkuvat ja ihmiset sinnittelevät ankeissa oloissa pakolaisleireillä tai muissa tilapäisissä asumuksissaan.
KUVAT FABEHA MONIR (BANGLADESH), UNICEF (SYYRIA JA JEMEN)
Yläkuvassa Nooreja pitelee vastasyntynyttä pikkusiskoaan Cox’s Bazarin pakolaisleirillä Bangladeshin kaakkoisrannikolla. Arviolta puolet leirin noin 900 000 asukkaasta on lapsia.
Ismat, 6, ja Roksana, 8, ovat rohingatyttöjä, jotka vuonna 2017 pakenivat perheineen vainoa ja väkivaltaa Myanmarista rajan yli Bangladeshiin. He asuvat yhä maailman suurimmassa pakolaisleirissä Cox’s Bazarissa Bengalin lahden rannalla. Maailman suurimman pakolaisleirin lisäksi Cox’s Bazarissa sijaitsee
yksi pisimmistä luonnonhiekkarannoista. Bangladeshin viranomaiset näkisivätkin mieluusti alueella pakolaisten sijaan maksavia matkailijoita. Niin pakolaisleirin kuin matkailunkin vaatima rakentaminen on verottanut rankasti alueen puustoa ja muuta luontoa, kuten erittäin uhanalaisen aasiannorsun elinympäristöjä.Sadika huolehtii perheensä ostoksista Cox’s Bazarin leirillä. Sen asukkaita koettelevat köyhyyden lisäksi Bengalinlahdelle tyypilliset äärisäät, kuten rankkasateet ja hirmumyrskyt. Leirillä on syttynyt myös tuhoisia tulipaloja.Sofaira Begum, 25, kadotti miehensä pakomatkallaan Myanmarista rajan yli Bangladeshiin. Hän rukoilee, että voisi palata kotikyläänsä ja näkisi vielä puolisonsa. Siihen asti hän yrittää selviytyä kolmen tyttärensä kanssa Cox’s Bazarin leirillä, joka ei ole lainkaan turvallinen paikka hänen ikäiselleen naiselle. Siksi hän pysyttelee myös päivisin telttansa suojassa.Kahdeksan vuotta sitten Heyam, 21, pakeni sotaa miehensä kanssa Itä-Syyriasta Dier ez-Zorin kaupungista maan kaakkoisosaan Daraan kaupunkiin Jordanian vastaiselle rajalle. Pakolaisleirillä perheeseen on syntynyt kolme lasta: Anhar (vas.), Nibal ja Bilal. Heyam työskentelee miehensä tavoin päiväpalkalla läheisillä viljelyksillä.Syyriassa presidentti Bašar al-Assad on lähes yhdentoista sotavuoden jälkeen yhä tukevasti vallassa. Monisyisessä konfliktissa on kuollut väkivaltaan arviolta 230 000 siviiliä, joista 30 000 on lapsia. Runsaasta 20 miljoonasta syyrialaisesta 6,7 miljoonaa elää pakolaisena maan rajojen sisäpuolella, kun taas 5,6 miljoonaa on paennut ulkomaille, lähinnä naapurimaihin. Kuva al- Danan pakolaisleiristä Idlibin kaupungista, joka sijaitsee Luoteis-Syyriassa Turkin vastaisella rajalla.Arabian niemimaalla Jemenissä on sodittu yli viisi vuotta. Raakaan valtakamppailuun ovat sekaantuneet myös ulkomaat, kuten Saudi-Arabia ja Iran. Sadat tuhannet jemeniläiset ovat kuolleet, monet heistä nälkään ja kulkutauteihin. YK:n mukaan kolme neljästä maan liki 30 miljoonasta asukkaasta tarvitsee apua. Yli kaksi miljoonaa alle viisivuotiasta lasta kärsii aliravitsemuksesta, heistä 400 000 on välittömässä vaarassa menehtyä. Kuvassa terveydenhoitaja arvioi kaksivuotiaan Janat Ali Mohammed Al-Mahdin ravitsemustilaa mittaamalla hänen olkavartensa ympärystä Dhamarissa läntisessä Jemenissä.
Kymmenvuotias Muna Zayed (oik.) täyttää vesikanisteria ystävänsä Rahfin kanssa al Sha’abin pakolaisleirissä Adenin satamakaupungissa Jemenissä. Tyttöjen koulunkäynti on keskeytynyt koronasulkujen seurauksena.
Humanitaarisen avun politisoituminen huolestuttaa puolueetonta avustusjärjestöä, sanoo Punaisen Ristin kansainvälisen komitean pääsihteeri Robert Mardini.
