YK:n mukaan muovia tuotetaan jo 460 miljoonaa tonnia vuodessa. Muovisaasteen haitallisten ulkoisvaikutusten poistaminen toisi yli 3 000 miljardin euron säästöt kahden vuosikymmenen aikana.
Muovisaaste ja -roska on levinnyt kaikkialle maailmaan korkeimmista vuorista syvimpiin valtameriin. Mikromuovia kertyy ihmisten ja eläinten kehoon ruoan, veden ja hengitysilman välityksellä.
Muovin päätyminen esimerkiksi ihmisvereen ei ole ihme, sillä maailmassa tuotetaan 460 miljoonaa tonnia muovia vuodessa. Tästä peräti kaksi kolmasosaa päätyy lyhyen käytön jälkeen jätteeksi. Tyypillisiä muoviroskia ovat juomapullot sekä takeaway-ruokien ja -juomien pakkaukset.
Muovintuotanto heikentää ihmiskunnan mahdollisuuksia hillitä ilmastonmuutoksen etenemistä. Muovista aiheutuvien päästöjen on laskettu täyttävän noin 15 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöjen kiintiöstä vuoteen 2050 mennessä.
Neuvottelut muovisaasteen lopettamisesta meneillään
Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että muovintuotannon ennustetaan nykyvauhdilla jopa kolminkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä.
Viime vuoden maaliskuussa 193 maata sopi YK:ssa muovisaasteen lopettamisesta. Neuvottelut oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta ovat parhaillaan käynnissä. Kolmas neuvottelukierros käynnistyy Keniassa 13. marraskuuta, ja uuden sopimuksen uskotaan valmistuvan vuonna 2024.
YK:n ympäristöohjelma UNEP vauhditti neuvotteluita uudella raportillaan, joka laskee, että maailmanlaajuista muovisaastetta voitaisiin vähentää jopa 80 prosentilla vuoteen 2040 mennessä.
UNEPin raportissa kehotetaan maailman maita ja yrityksiä luopumaan tarpeettomasta muovista, kuten liiallisista pakkausmateriaaleista. YK-järjestö suosittaa lisäämään kiertotalousajattelua esimerkiksi ottamalla käyttöön uudelleentäytettäviä pulloja, lisäämällä muovin kierrätystä ja ylipäänsä korvaamalla muovit vihreämmillä materiaaleilla.
Yli 4 000 miljardin euron säästöt
Raportin mukaan muovisaaste aiheuttaa jopa 280-560 miljardin dollarin vuotuiset kustannukset yhteiskunnille ympäri maailman. Myös muovialan yrityksiä vastaan nostetut kanteet ovat lisääntyneet.
Vaikka siirtyminen uudenlaiseen muovitalouteen vaatisi noin 60 miljardin euron vuotuiset investoinnit aina vuoteen 2040 saakka, siirtymän avulla vähennettäisiin merkittävästi ihmiskunnalle koituvia terveysongelmia sekä ilmakehän ja merten saastumista. Uusi toimintamalli leikkaisi luontoon päätyvän muovisaasteen 41 miljoonaan tonniin vuoteen 2040 mennessä, kun nykyennuste saasteen määrästä – ilman lisätoimia – on 227 miljoonaa tonnia.
Raportin mukaan haitallisten ulkoisvaikutusten poistamisesta voisi syntyä jopa 3 000 miljardin euron säästöt 20 vuoden aikana. Samaan aikaan kiertotaloudesta itsestään voisi koitua yli 1 000 miljardin euron säästöt yrityksille. Uudenlainen talousajattelu synnyttäisi myös 700 000 uutta työpaikkaa, erityisesti matalatuloisiin maihin.
Kiertotalouden periaatteiden omaksuminen vaikuttaisi myönteisesti myös ilmastokamppailuun ja toisi 500 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästövähennyksen vuodessa, mikä vastaa suurinpiirtein Kanadan päästöjen leikkaamista.
”Ihmiskunta tulee jatkossakin tarvitsemaan muovia, mutta olisi mietittävä, missä ja miten sitä käytetään. Yhä suuremman osan muovista tulisi olla uudellenkäytettyä ja kierrätettyä”, sanoi UNEPin toiminnanjohtaja, tanskalainen ekonomisti Inger Andersen brittiläisen The Guardian -lehden mukaan.
