Näkökulmat
Ukrainan sodan ympäristötuhot uhkaavat jättää pitkän jäljen
Puuttumalla ympäristövahinkoihin viimeistään jälleenrakennuksen aikana estetään pitkittyviä haittoja ihmisten ja ekosysteemien hyvinvoinnille.
Ruokakesän kynnyksellä kestävästi ja vastuullisesti
Valtaosa kuluttamamme ruoan monimuotoisuusvaikutuksista kohdistuu Suomen ulkopuolelle. Myös vesijalanjälkemme ulottuu laajalti ulkomaille.
Krokotiilinkyyneleet eivät Kongon lapsia auta
Ilmastokriisistä kärsivät eniten lapset ja muut haavoittuvimmat ihmisryhmät globaalissa etelässä. Heitä auttaisivat kansainväliset sopimukset, kiertotalous ja kehitysyhteistyö, kirjoittaa vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen Sitrasta.
Koronavirus toivottaa onnea ja menestystä rauhankyyhkylle
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa huolestuttaa Euroopassa ja horjuuttaa rauhaa kaikkialla maailmassa. Koronapandemiakaan ei ole vielä selätetty.
Pääkirjoitus: Ilmastokriisillä ja koronapandemialla on paljon yhteistä
Kun rikkaat maat kiistelevät ilmastorahoituksesta kehittyville maille ja varmistavat itselleen ylimäärin koronarokotteita, kriisien vaikutukset tuntuvat eniten kaikista köyhimpien ihmisten elämässä.
Ilmastonmuutos sulattaa jäätikön ja vesi valtaa maan
Kun maapallo lämpenee, vesi valtaa kodit niin ihmisiltä kuin eläimiltäkin.
Demokratia ei ole vain eurooppalaisten omaisuutta
Jotta demokratiaa voidaan edistää, on ymmärrettävä, että se ei ole vain hallinnointia eikä ainoastaan eurooppalaisten omaisuutta, kirjoittaa Teppo Eskelinen.
Kehitysyhteistyön valta-aseman ymmärtäminen tekee kipeää
Kehitysyhteistyössä etenkin naiset ja muut kriiseistä eniten kärsineet on osallistettava toimintaan jo suunnitteluvaiheessa, kirjoittaa Ujuni Ahmed.
Maailman kriisit ja konfliktit koettelevat tulevaisuudenuskoa
Päivittäisen uutisvirran ja kriisien yli on kuitenkin rauhoittavaa nähdä, että pitkällä aikavälillä maailma on kehittynyt parempaan suuntaan. Elämme monin tavoin paremmalla maapallolla kuin sata vuotta sitten.