Afrikan sarvi ja Jemen ovat kärsineet jo pitkään kuivuuden ja konfliktien aiheuttamasta ruokapulasta. Paikoin vehnää ei saa edes rahalla.
Maailman ruokaohjelman WFP:n mukaan nälänhätä uhkasi alkusyksystä noin 20:aa miljoonaa ihmistä Keniassa, Somaliassa ja Etiopiassa. Arvio oli puolta suurempi kuin vielä vuoden alussa.
Etiopiassa tilannetta pahentaa maan pohjoisosassa Tigreyssä jatkuva aseellinen konflikti, joka vaikeuttaa humanitaarisen avun perille toimittamista.
Kehittyvien maiden ruokaturvan ja maatalouden neuvonantaja Sanna-Liisa Taivalmaa ulkoministeriöstä sanoo, että Afrikan sarven poikkeuksellinen kuivuus on jatkunut jo kolme vuotta.
”Ennusteiden mukaan seuraavakin sadekausi loka–joulukuussa jäisi väliin. Se pahentaisi tilannetta entisestään.”
Itäisessä Afrikassa ruokapula koettelee etenkin kuivia ja puolikuivia alueita. Etiopiassa tilannetta pahentaa maan pohjoisosassa Tigreyssä jatkuva aseellinen konflikti, joka vaikeuttaa humanitaarisen avun perille toimittamista.
Tuontiruoasta riippuvaiset maat kärsivät myös ruoan hinnan rajusta noususta. Tähän on vaikuttanut erityisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joka on maailman suurimpia viljan viejiä.
Avustustyö tarvitsee lisärahoitusta
Eniten hinnannousuista kärsivät köyhimmät perheet.
”Ongelmaksi on noussut myös ruoan saatavuus. Tähän saakka esimerkiksi vehnää on ollut markkinoilla, mutta joissain paikoissa sitä ei saa enää edes rahalla”, Sanna-Liisa Taivalmaa toteaa.
Myös Jemenissä ruokapula uhkaa pahentua. WFP:n mukaan vuosia jatkuneen sisällissodan seurauksena lähes 13 miljoonaa ihmistä tarvitsee nyt humanitaarista apua. Peräti 46 prosenttia maan alle viisivuotiaista lapsista on kitukasvuisia, mikä aiheutuu pitkään jatkuneesta aliravitsemustilasta.
”Jemen oli aiemmin omavarainen ruoantuotannossaan. Sota ja sääoloista johtuva viljelyolojen vaikeutuminen ovat kuitenkin heikentäneet ruokaturvaa. Osa maatalouden työvoimasta on lisäksi lähtenyt siirtotyöläisiksi muualle”, Taivalmaa kertoo.
Jemen ja Afrikan sarven alue ovat tällä hetkellä WFP:n suurimmat avustuskohteet. Järjestö tarvitsee kuitenkin avunantajilta lisää rahoitusta, jotta operaatiot voidaan toteuttaa täysimittaisesti.
Taivalmaan mielestä myös alueen maaseudun elinkeinoja ja koko ruokajärjestelmää tulisi kehittää pitkällä aikavälillä. Sen merkitystä korostaa ilmastonmuutos, jonka seurauksena yleistyvät viljelyä vaikeuttavat sään ääri-ilmiöt.
”Omavaraisviljelystä olisi päästävä askel eteenpäin. Jos perheet viljelevät vain omaan tarpeeseen, ruokaturvaa ei saada kestävälle pohjalle.”
Lue lisää: Avuntarve Jemenissä jatkuu kriittisenä
