Teksti Kari Kuusiniemi

Oikeusvaltio poistaa pelon mielivallasta

Oikeusvaltio sisältää lupauksen siitä, että viranomaiset toimivat lainalaisesti: kukaan ei ole lain yläpuolella ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan. Luottamus järjestelmään luo perustan sekä taloudelliselle että inhimilliselle kehitykselle.

Alexander Stubb kertoi viime lokakuun Juristipäivässä tarinan Yhdysvaltain varapresidentti Kamala Harrisin vierailusta erääseen Afrikan maahan. Kun Harris puheessaan vaati demokratiaa ja ihmisoikeuksia, isäntä oli todennut: ”Koneenne laskeutui kiinalaisten rakentamalle lentokentälle, teidät kuljetettiin pääkaupunkiin kiinalaisten rakentamaa tietä pitkin pitämään puhettanne kiinalaisten rakentamassa hotellissa. Ja mitä saimme teiltä: moraalisaarnan!”

Anekdootti on kuvaava. Niin sanotut globaalin etelän maat muodostavat yhteenliittymiä sekä tukeutuvat strategisesti tai taktisesti eri tilanteissa eri maailmanmahteihin, kuten Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Kiinan esimerkki osoittaa, että merkittävää taloudellista kehitystä ja maailmanpoliittista valtaa voidaan saavuttaa autoritaarisessakin valtiossa.

Liberaalien länsimaisten demokratioiden oikeusvaltiomalli ei ole sellaisenaan siirrettävissä kehittyviin maihin.

PEILATAAN tarinaa Harrisin vierailusta Daron Acemoğlun ja James A. Robinsonin havaintoihin: taloudellisesti menestyvien maiden taustalla ovat inklusiivisuus ja lahjakkuuspotentiaalin hyödyntäminen, toimiva hallinto ja oikeusvaltio (Miksi maat kaatuvat, 2013, ja Kapea käytävä, 2020). Thomas Hobbesin merihirviövertausta soveltaen he lanseeraavat ajatuksen kapeasta käytävästä. Käytävän toisella puolella uhkaa yksinvaltaisuus, despotia, ja toiselta puolelta puuttuvat riittävät rajoitukset ja säännöt. Väliin jää kapea käytävä, jota kulkemalla talous ja kansalaisyhteiskunta voivat molemmat kukoistaa.

Euroopan unionin perusarvot ovat ihmisarvo, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Liberaalien länsimaisten demokratioiden oikeusvaltiomalli ei ole sellaisenaan siirrettävissä kehittyviin maihin.

Se, että Kiina strategisten tavoitteidensa saavuttamiseksi rahoittaa infrastruktuurihankkeita muun ohella Afrikassa, tuo näkyviä tuloksia ja ainakin näennäistä vaurautta yhteiskuntaan. Ilmaisia lounaita ei kuitenkaan ole. Kiina ei rahoita hankkeita hyvää hyvyyttään vaan ostaa niillä vaikutusvaltaa. Jos kansakunta haluaa menestyä omilla eväillään, kestävän menestyksen resepti on demokraattisen oikeusvaltion tie. Sillä edellytyksellä, että hyvinvoivaan yhteiskuntaan katsotaan kuuluvaksi muutakin kuin pelkästään taloudellinen perustoimeentulo vasallivaltiossa.

ERINOMAINEN esimerkki oikeusvaltiokehityksestä on Viro. Runsaassa 30 vuodessa se on noussut Neuvostotasavallasta EU:n jäsenmaaksi, joka sijoittuu globaalin oikeusvaltioindeksin yhdeksänneksi. Kun riittävän vahva valtio kykenee tarjoamaan suojaa ja turvaa yhteiskunnan kansanvaltaisessa kontrollissa ja riippumattoman oikeuslaitoksen kautta, rakennetaan luottamus instituutioihin ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin menestyä. Oikeusvaltiossa ei ole pelkoa, että ahkeruuden hedelmät luisuvat vallanpitäjien lähipiiriin tai liiketoiminta mielivaltaisesti lakkautetaan. Tämä on taloudellisen kehityksen avain.

Kirjoittaja on korkeimman hallinto-oikeuden presidentti.

Lue lisää: Suhde uskontoon ei selitä Bangladeshia

Lue lisää: Tekoäly on mahdollisuus myös kehittyvissä maissa