Sanna Lindgren

Onko Afrikassa nälänhätä? Viisi vastausta liittyen nälkään maailmassa

Ruokaa tuotetaan maailmassa riittävästi, mutta yli 800 miljoonaa ihmistä näkee nälkää. Nälkää ja nälänhätää ei kuitenkaan tule sekoittaa keskenään. Ulkoministeriön maaseutukehityksestä vastaava kehityspolitiikan neuvonantaja Sanna-Liisa Taivalmaa vastaa kysymyksiin nälästä.

Mitä eroa on nälällä ja nälänhädällä?

”Nälkää on erilaista ja eri tasoista. Nälänhätä puolestaan on niin vaikea tilanne, että ihmisiä kuolee nälkään”, Sanna-Liisa Taivalmaa kertoo.

Nälkä voi olla esimerkiksi piilonälkää. Se tarkoittaa, että ruokavaliossa on tarpeeksi kaloreita, mutta siitä puuttuu terveydelle välttämättömiä hivenaineita ja vitamiineja.

Ruokaturvattomuuden tasoja luokitellaan IPC:n (Integrated Food Security Phase Classification) viisiportaisella asteikolla, jonka viimeinen taso vastaa katastrofia tai nälänhätää.

Nälänhädän partaalla on noin 44 miljoonaa ihmistä maailmassa, mutta virallisesti julistettua nälänhätää ei tällä hetkellä ole missään. Kriteerit eivät täyty.

Taivalmaa korostaa, että nälänhädälle on tarkat kriteerit: alueen ihmisistä vähintään 20 prosenttia saa syödäkseen vähemmän kuin 2 100 kilokaloria päivässä, 30 prosenttia lapsista kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja nälkään kuolee 10 000 ihmisestä päivittäin vähintään kaksi aikuista tai neljä lasta.

YK ja yleensä maan hallitus julistavat yhdessä nälänhädän, kun kriteerit täyttyvät.

Kuinka paljon maailmassa nähdään nälkää?

Maailmassa on yli 800 miljoonaa kroonisesti nälkää näkevää ihmistä. Toisin sanoen noin joka kymmenes ihminen näkee nälkää.

Krooninen nälkä tarkoittaa, että ihmisellä on ollut pidemmän aikaa puutetta tavanomaisen aktiivisen elämäntavan mahdollistavasta ruoasta.

Taivalmaa huomauttaa, että määrällisesti eniten nälkää näkeviä on Aasiassa, mutta suhteellisesti eniten Afrikassa. Kokonaisuudessaan 20 prosenttia Afrikan väestöstä kärsii kroonisesta nälästä.

Koko maailmassa nälkää näkevien suhteellinen osuus on pitkällä aikavälillä laskenut muutaman prosentin, mutta viime vuosina suhteellinen osuus on kääntynyt taas kasvuun.

Nälkää aiheuttavat varsinkin konfliktit, ilmastonmuutos, taloudellinen taantuma ja terveellisen ruoan kalleus. Myös köyhyys, epätasa-arvo ja väestönkasvu vaikuttavat taustatekijöinä, Taivalmaa kertoo.

Hän täydentää, että koronapandemia on heikentänyt monien toimeentuloa entisestään, mikä on lisännyt nälkää. Myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa lisää nälkää.

Sotilaita Etelä-Sudanissa.
Nälkä syvenee nälänhädäksi usein konfliktialueilla. Etelä-Sudanissa tilanne on kriittinen. Kuva: Punghi / Shutterstock

Onko Afrikassa nälänhätä?

Nälänhädän partaalla on noin 44 miljoonaa ihmistä maailmassa, mutta virallisesti julistettua nälänhätää ei tällä hetkellä ole missään. Kriteerit eivät täyty.

Viime vuosikymmenellä julistettiin kaksi nälänhätää: Somaliassa vuonna 2011 ja Etelä-Sudanissa vuonna 2017. Kymmenet tuhannet ihmiset kuolivat nälkään.

Nälkä syvenee nälänhädäksi usein konfliktialueilla. Tällä hetkellä tilanne on kriittinen Afrikassa Etiopiassa, Nigeriassa ja Etelä-Sudanissa sekä Lähi-idässä Jemenissä.

Miten nälästä päästään eroon?

”Periaatteessa ruokaa riittäisi kaikille maailmassa. Kysymys on siitä, että ruoka ei jakaudu tai sitä ei jaeta tasaisesti.”

”Periaatteessa ruokaa riittäisi kaikille maailmassa. Kysymys on siitä, että ruoka ei jakaudu tai sitä ei jaeta tasaisesti”, Taivalmaa kertoo.

Hän sanoo, että nälän poistamiseksi vaaditaan ihan ensimmäiseksi köyhyyden poistamista, rauhaa ja hyvää hallintoa.

On tärkeää kiinnittää huomiota luonnonvarojen kestävään käyttöön ja siihen, että ruoantuotanto sopeutetaan ilmastonmuutokseen. Markkinoiden ja toimitusketjujen toimivuus pitää varmistaa.

Naisilla ja miehillä pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen, työpaikkoihin sekä maataloustuotannon tuotantopanoksiin ja tietoon.

Miten saavutetaan ruokaturva?

Ruokaturva tarkoittaa, että kaikilla ihmisillä on kaikkina aikoina riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa, joka mahdollistaa terveellisen ja aktiivisen elämän. Sen saavuttaminen on pelkkää nälän poistamista monimutkaisempaa.

Taivalmaa kertoo, että ruokaturva koostuu neljästä osa-alueesta: Ruokaa pitää olla markkinoilla, ja ihmisillä pitää olla varaa ostaa sitä. Ruoan pitää olla turvallista ja siitä pitää saada tarpeeksi ravintoaineita. Lisäksi ruokaa tulee olla saatavilla koko ajan vuoden ympäri.

Ruokaturvan saavuttamiseksi kaikkien neljän osa-alueen pitää toteutua yhtä aikaa. Tietyt maailman maat ovat siinä jo onnistuneet.

”Suomi valittiin muutama vuosi sitten maailman ruokaturvallisimmaksi maaksi”, Taivalmaa mainitsee, mutta tarkentaa, että se tuskin enää pitää paikkaansa turvallisuuspoliittisen tilanteen muutosten myötä.

Globaalilla tasolla ruokaturvaan on vielä pitkä matka.

Lue lisää: Venäjän hyökkäys Ukrainaan heikentää ruokaturvaa

Lue lisää: Miten Afrikan sademetsät torjuvat ilmastonmuutosta? Viisi vastausta Afrikan sademetsistä

Lue lisää: Missä ovat maailman suurimmat slummit? Viisi vastausta maailman slummeista