Jukka Aronen

Poikkeuksellinen kuivuus koettelee miljoonia ihmisiä eteläisessä Afrikassa

Ilmastonmuutos ja El Niño -sääilmiö kurittavat eteläisen Afrikan maita. Sambiassa on meneillään pahin kuivuus sataan vuoteen, kertoo Suomen Sambian-suurlähettiläs Saana Halinen.

Ilmaston lämpenemisen kielteiset vaikutukset ovat iskeneet kuluvana vuonna poikkeuksellisen kovaa eteläiseen Afrikkaan.

Sambiassa kuusi miljoonaa, Zimbabwessa yli kolme miljoonaa ja Mosambikissa kolme miljoonaa ihmistä ovat välittömässä vaarassa joutua ruoka-avun varaan.

Kansainvälinen avustusjärjestö Oxfam varoitti huhtikuun alussa, että kuivuus ja myös tulvat uhkaavat yli 24:ää miljoonaa alueen ihmistä.

Tilanne on pahin Malawissa, Sambiassa, Zimbabwessa ja Mosambikissa, joissa kuivuus on tuhonnut laajalti muun muassa maissisatoja. Myös Angolassa, Botswanassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Namibiassa on satanut vähemmän kuin vuosikymmeniin.

Maailman ruokaohjelma WFP arvioi, että Malawissa peräti 40 prosenttia maan 19-miljoonaisesta väestöstä on ajautumassa ruokapulaan – osittain siksi, että maa ei ole vieläkään selvinnyt kahden edellisen vuoden trooppisten myrskyjen ja sykloonien aiheuttamista tuhoista.

Haavoittuvassa tilanteessa olevien ihmisten määrät ovat suuria myös muualla. Sambiassa kuusi miljoonaa, Zimbabwessa yli kolme miljoonaa ja Mosambikissa kolme miljoonaa ihmistä ovat välittömässä vaarassa joutua ruoka-avun varaan, Oxfam arvioi.

Sademäärien väheneminen johtuu ilmastonmuutoksesta, mutta myös valtamerien syklisestä El Niño -sääilmiöstä, joka on heikentänyt eteläisen Afrikan sateita entisestään.

Suomen Sambian-suurlähettiläs Saana Halinen, miten poikkeuksellisesta kriisistä on kyse?

”Sambian hallitus sanoo, että käynnissä on pahin kuivuus sataan vuoteen. Noin puolet maan maissisadosta on tuhoutunut. Maan presidentti Hakainde Hichilema julisti kansallisen hätätilan helmikuun lopulla.

Tammikuussa Sambian pääkaupunkia Lusakaa ravisteli tulvista aiheutunut koleraepidemia, joka sekin arvioitiin pahimmaksi vuosikymmeniin, eikä siitäkään ole ehditty toipua täysin.

Sambian hallituksen mukaan maassa on käynnissä pahin kuivuus sataan vuoteen, kertoo Suomen Sambian-suurlähettiläs Saana Halinen. Kuva: Liisa Takala

Myös Malawiin ja Zimbabween on julistettu hätätila. Malawissa lähes puolet maissiviljelmistä kärsii kuivuudesta, ja miljoonat ihmiset tarvitsevat ruoka-apua. Zimbabwessa sato on noin 70 prosenttia pienempi kuin aikaisempina vuosina.

Sambiassa sadekausi on ollut selvästi normaalia lyhyempi. Varsinkin eteläisillä alueilla helmikuu oli jo täysin kuiva, vaikka tavallisesti sateet kestävät vähintään maaliskuulle saakka. Kuivuus vaivaa nyt kahta kolmasosaa maasta. Tämä heikentää maan ruokatilannetta, sillä ruoka tulee pääosin pientiloilta ja omavaraisviljelmiltä, joilla ei ole varaa kastelujärjestelmiin.

Kuivuuden lisäksi Sambiassa on kärsitty tulvista. Tammikuussa maan pääkaupunkia Lusakaa ravisteli tulvista aiheutunut koleraepidemia, joka sekin arvioitiin pahimmaksi vuosikymmeniin, eikä siitäkään ole ehditty toipua täysin.”

Millaisia muita vaikutuksia kuivuudella on?

”Sambia saa noin 90 prosenttia energiastaan uusiutuvista lähteistä, etenkin vesivoimasta. Suurin vesivoiman tuottaja on Sambian ja Zimbabwen rajajoella sijaitseva Kariba-padon vesivoimala. Kuivuus on madaltanut joen vedenpintaa, ja sähköntuotanto on ajautunut ongelmiin.

Valtiollinen sähköyhtiö säännöstelee sähköä, ja maassa on kahdeksan tunnin sähkökatkot päivittäin.

Tämä vaikuttaa suoraan ihmisten mahdollisuuksiin ansaita elantonsa. Etenkin pienyrittäjät, kuten esimerkiksi kaupat ja parturit, ovat tyytymättömiä tilanteeseen. Sähköä annetaan ensisijaisesti suurille toimijoille, kuten kaivoksille.

Kuivuus saattaa vähentää tyttöjen koulunkäyntiä, kun heidät halutaan pitää kotona tukemassa perheen toimeentuloa. Myös naisiin kohdistuva väkivalta ja teiniraskaudet saattavat lisääntyä.

Kuivuus vaikuttaa myös karjatalouteen. Eläimille ei riitä vettä eikä ruokaa, ja osa karjatilallisista on joutunut myymään karjaansa alhaisella hinnalla, millä voi olla pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia heidän toimeentuloonsa.

Tämän lisäksi pelkona on, että kuivuus saattaa vähentää tyttöjen koulunkäyntiä, kun heidät halutaan pitää kotona tukemassa perheen toimeentuloa. Myös naisiin kohdistuva väkivalta ja teiniraskaudet saattavat lisääntyä.”

Millaisia toimia Sambiassa voidaan tehdä tilanteen parantamiseksi?

”Lyhyellä aikavälillä Sambian mahdollisuus toimia on rajattu. Sambialla on paljon ulkomaista velkaa ja valtion budjetin liikkumatila on pieni. Hallitus on kuitenkin onnistunut ohjaamaan joitain varoja kuivuudesta kärsiville.

Kuivuus ei ole kurittanut kaikkia alueen maita, ja esimerkiksi Tansaniassa on satanut hyvin. Ilmassa onkin jonkinlaista toivoa siitä, että Tansaniasta voitaisiin tuoda ruokaa Sambiaan. Tämä tosin nostaa esiin kysymyksen, kuka maksaa ruoan.

Kaiken kaikkiaan Sambia tarvitsee myös kansainvälistä humanitaarista apua. Avunantajien mukaan avun määrä riippuu osittain siitä, miten paljon Sambian kriisi saa näkyvyyttä muiden käynnissä olevien kriisien rinnalla.”

Puhutaanko Sambiassa ilmastonmuutoksesta?

”Keskustelua ilmastonmuutoksesta käydään varsinkin pääkaupungissa. Esimerkiksi presidentti ottaa ilmastonmuutoksen esiin puheissaan jatkuvasti.

Sambialla on ollut hyvin pieni rooli ilmastonmuutoksen synnyssä, ja sen nykyinenkin energiantuotanto on 90-prosenttisesti uusiutuvaa.

Ilmastonmuutos nähdään teollistuneiden maiden aiheuttamana ongelmana, jonka seuraukset lankeavat raskaimmin Sambian kaltaisten maiden päälle. Sambialla on ollut hyvin pieni rooli ilmastonmuutoksen synnyssä, ja sen nykyinenkin energiantuotanto on 90-prosenttisesti uusiutuvaa.

Hallitus suunnittelee nyt uusien säähavaintoasemien perustamista ja laajamittaista kaivojen rakentamista. Maan pohjavesivarat ovat kohtalaisen hyvät.

Myös erilaiset innovaatiot leviävät. Esimerkiksi Suomen rahoittaman pk-yrityssektorin tukihankkeen piiristä on noussut yritys, joka myy edullisia tippakastelujärjestelmiä maanviljelijöille.”

Miksi Sambian humanitaarisista kriiseistä uutisoidaan niin vähän Suomessa ja kansainvälisessä mediassa?

”Eteläisen Afrikan maat ovat afrikkalaisittain kohtalaisen vakaita eivätkä nouse uutisotsikoihin samalla tavalla kuin maat, joissa on vallankaappauksia tai muita aseellisia yhteenottoja. Ihmiset ovat myös ehkä tottuneet näkemään määrätyt romahtaneet valtiot humanitaarisen avun saajina.

Kun suhteellisen vakaa demokratia ja järjestäytynyt yhteiskunta eteläisessä Afrikassa yllättäen tarvitseekin humanitaarista apua, silloin ei ehkä osata yhdistää, että tällainenkin maa saattaa tarvita humanitaarista apua.”

Lisätty suurlähettiläs Saana Halisen kuva 25.4.2024 klo 17.03.