Teksti Jukka Aronen

Ruotsin kehitysyhteistyö uudistuu

Ruotsin uudessa kehitysyhteistyöstrategiassa painotetaan ulkomaankaupan edistämistä, muuttoliikkeiden hallintaa ja kansallisen edun toteutumista.

Vuonna 2022 valtaan astunut Ulf Kristerssonin hallitus on tekemässä merkittäviä muutoksia ruotsalaiseen kehitysyhteistyöhön.

Maltillisen kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja liberaalien muodostama hallitus julkaisi joulun alla uuden kehitysyhteistyöstrategian, joka nostaa muun muassa ulkomaankaupan edistämisen, muuttoliikkeiden hallinnan ja kansallisen edun toteutumisen keskeisiksi tavoitteiksi kehitysyhteistyössä.

Ruotsin kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Johan Forssell sanoi strategian julkistamistilaisuudessa, että hallitus pyrkii parantamaan kehitysyhteistyömäärärahojen käytön läpinäkyvyyttä ja tehostamaan avun kohdentamista. Strategiaan on kirjattu, että Ruotsi voi lopettaa yhteistyön sellaisten maiden kanssa, joilla ei ole kiinnostusta kitkeä korruptiota ja kehittyä demokraattiseen suuntaan.

Apu työkaluksi muuttoliikkeen hallintaan

Tiedotustilaisuudessa valtiopäivien ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, ruotsidemokraattien Aron Emilsson nosti esille strategiaan sisältyvän uudistuksen, jonka myötä kehitysyhteistyötä voidaan käyttää ”vipuvartena” muuttoliikkeiden hallinnassa.

Kehitysyhteistyön avulla voidaan jatkossa muun muassa vähentää sääntelemätöntä muuttoliikettä, helpottaa maahantulijoiden vapaaehtoista paluuta kotimaihinsa, vahvistaa rajamenettelyjä ja -valvontaa kauttakulkumaissa sekä parantaa lähtömaiden valmiuksia ottaa vastaan niihin palaavia henkilöitä.

Käytännössä Ruotsi voi esimerkiksi asettaa ehtoja kehitysavulleen, jotta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä saadaan palautettua kotimaihinsa nykyistä helpommin.

Pohjoismaiden kehitysyhteistyöhön ja kehityspolitiikkaan erikoistuneen Development Today -lehden mukaan muutamat ruotsalaiset kansalaisjärjestöt ovat jo arvostelleet hallituksen suunnitelmia muuttoliikkeiden suitsimisesta. Järjestöjen mukaan muuttoliikeasiat eivät kuulu kehitysyhteistyön toimialaan, joka on tarkasti määritelty teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n kehitysapukomitean DACin säännöissä.

Perinteisiä painopisteitä säilytetään

Vaikka kehitysyhteistyön suunta muuttuu, uudessa strategiassa säilytetään Ruotsin perinteiset painopistealueet, kuten humanitaarinen apu, seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet, naisten ja lasten tukeminen, kansalaisjärjestöt sekä ihmisoikeuksien puolustajat.

Strategia vahvistaa ulkomaankauppaa suhteessa kehitysyhteistyöhön. Tämä näkyy esimerkiksi uusissa maastrategioissa, joissa kehitysyhteistyö on yksi väline muiden joukossa.

Strategia muuttaa myös Ruotsin suhdetta YK:hon. Jatkossa Ruotsi ei ole enää yksi johtavista YK-järjestöjen rahoittajista kuten tähän asti, arvioi Development Today.

Liity Kehitylehden uutiskirjeen tilaajaksi ja saat uusimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Tilaa uutiskirje