Jukka Aronen

Seksuaalivähemmistöt ovat ahtaalla Afrikassa

Homoseksuaalisuus on yhä lailla kiellettyä 33:ssa Afrikan valtiossa. Professori Laura Starkin johtama tutkimushanke tuo uutta tietoa itäisen Afrikan HLBTIQ-ihmisten tilanteesta.

Laura Stark, miksi et lobbaa parempia lakeja Afrikkaan vaan keskityt tutkimaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen eli HLBTIQ-ihmisten kohtelua arjessa? 

”Koska lobbaaminen ei ole toiminut tähänkään mennessä.

Monessa Afrikan maassa on myös meidän länsimaalaisten vastaisia asenteita, jotka kärjistyvät seksuaalikysymyksissä. Ihmiset saattavat esimerkiksi uskoa, että länsimaiset järjestöt ovat rikastuttaneet afrikkalaisia homomiehiä HIV-kampanjoillaan.

HLBTIQ-ihmisten kohtelu on tabu, eikä asiasta haluta käydä keskustelua. Yksi tutkimuksemme tavoitteista on, että lakeja säätävät poliitikot saisivat käyttöönsä uutta tietoa aiheesta.”

”Erään arvion mukaan yhdysvaltalaiset konservatiivit ovat käyttäneet jopa 50 miljoonaa dollaria homoseksuaalisuuden vastaiseen lobbaustyöhön Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.”

Miksi homofobisia lakeja on ylipäänsä olemassa?

”Lait ovat pääosin peräisin siirtomaavallan ajoilta. Esimerkiksi brittiläiset kristityt kuvittelivat ’pelastavansa’ paikallisen väestön säätämällä lakeja ’luonnotonta’ käyttäytymistä vastaan.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen lakien olemassaoloa ovat alkaneet puolustaa esimerkiksi jotkut yhdysvaltalaiset evankeliset kirkot. Erään arvion mukaan yhdysvaltalaiset konservatiivit ovat käyttäneet jopa 50 miljoonaa dollaria homoseksuaalisuuden vastaiseen lobbaustyöhön Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.”

Lakien muuttaminen olisi kuitenkin ollut mahdollista. Pelkäävätkö kansalaiset ja päättäjät homoseksuaaleja?

”Ihmiset ovat huolissaan omasta toimeentulostaan. Koska jälkeläiset ovat monen afrikkalaisen ainoa turvaverkko, etenkin vanhukset pelkäävät, että oma poika ei saisikaan lasta. He ovat myös kuulleet, että poikia värvätään homoseksuaaleiksi.

Tämän vuoksi monet poliitikot ja uskonnolliset johtajat pitävät puheita siitä, miten vaarallista on rikkoa sukupuolinormeja.”

Tutkimushankkeesi on vasta alkamassa. Mitä HLBTIQ-ihmisten kohtelusta tiedetään jo nyt?

”Tiedämme, että sukupuolinormeja rikkovien ihmisten kohtelu vertautuu köyhien kohteluun. Esimerkiksi Tansaniassa HLBTIQ-ihmisiä ei juuri koskaan vangita laissa säädetyksi 20 vuodeksi. Joskus poliisi hakkaa heitä, joskus se taas suojelee. Toisinaan poliisi pitää heitä vankilassa, kunnes on saanut lunnasrahat.

Olemme myös tietoisia siitä, että afrikkalaisten seksuaali-identiteettejä on vaikea luokitella länsimaisen mallin mukaisesti. Esimerkiksi jotkut itäafrikkalaiset seksuaalivähemmistöjen edustajat kokevat olevansa miehen ja naisen välimaastossa. Tällaista liukuvaa kategoriaa ei ole länsimaissa.”

Professori Laura Starkin johtama tutkimushanke saa rahoitusta Suomen Akatemian ja ulkoministeriön kehitystutkimuksen ohjelmasta.

Kirjainyhdistelmä HLBTIQ viittaa homoihin, lesboihin, biseksuaaleihin, transsukupuolisiin, intersukupuolisiin ja queer-ihmisiin.

Lue lisää: Afrikassa on eniten seksuaalivähemmistöjen vastaisia lakeja

Lue lisää: Ruokaturva paranee lisäämällä omaa tuotantoa 

Lue lisää: Alkuperäiskansat puolustavat sademetsiä paremmin kuin muut 


Laura Stark

Työ Jyväskylän yliopiston etnologian professori vuodesta 2005

Ura Toiminut tutkijana ja luennoitsijana eri rooleissa muun muassa Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa

Koulutus Kielitieteen kandidaatin ja antropologian maisterin tutkinnot Kalifornian Davis-yliopistosta Yhdysvalloista. Folkloristiikan tohtori Helsingin yliopistosta vuonna 1998

Liity Kehitylehden uutiskirjeen tilaajaksi ja saat uusimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Tilaa uutiskirje