Konsultti ja Nokia-konkari Yusuf M. Mubarakin mielestä suomalaisilla firmoilla olisi hyvät mahdollisuudet päästä maistamaan Somalian orastavaa nousua. Ensimmäiset ovatkin jo liikkeellä.
Somalian talous ei ole vielä päässyt jaloilleen, ja pitkän sisällissodan haavat vuotavat yhä. Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus maata kohtaan on kuitenkin herännyt maan herkästä turvallisuustilanteesta huolimatta.
Muistutus maan epävakaudesta saatiin taas 7. marraskuuta, kun pommi-isku mogadishulaiseen hotelliin tappoi 17 ihmistä.
Jos Somalian jälleenrakennus saadaan epävakaudesta huolimatta kunnolla käyntiin, ulkomaisille sijoittajille ja yrityksille on tarjolla business momentum eli nopeat-syövät-hitaat-tilanne. Suomen ja Somalian kauppasuhteita edistävän konsultin Yusuf M. Mubarakin mielestä tähän kannattaisi suomalaisyritysten nyt valmistautua hyvin.
”Somalian elpyminen on suomalaisyrityksille suuri mahdollisuus”, toteaa Mubarak.
Insinööriksi Nokialle
Mubarak tuli Suomeen 1990-luvulla ensimmäisten Somaliasta tulleiden turvapaikanhakijoiden joukossa 1990-luvulla. Vuonna 1997 hän pyrki ja pääsi insinööriopintoihin Helsingin teknilliseen ammattikorkeakouluun eli nykyiseen Metropolia-ammattikorkeakouluun.
”Aloitin sähkö- ja tietotekniikkalinjalla. Valmistuin insinööriksi vuonna 2001. Vuosi ennen valmistumistani hain töihin Nokialle, ja pääsin sinne. Tein lopputyöni myös heille. Olin Nokialla 16 vuotta.”
Mubarak lähti Nokialta vuonna 2016. Nokia korvautui Somaliaan suuntautuvan kaupan edistämisellä. Ensin tämä tapahtui pitkälti kutsumuksesta ja vapaaehtoispohjalta Suomi–Somalia-seuran puheenjohtajana, mutta vähitellen siitä muodostui hänelle ansiotyö.
”Nykyisin olen konsultti. Somalian kaupan edistäminen on minulle päätyö. Omaa firmaa minulla ei kuitenkaan vielä ole, vaan teen näitä keikka- ja projektityönä.”
Nihkeä alku
Suomen ja Somalian kauppasuhteiden edistäminen eteni aluksi nihkeästi. Ensimmäisen kerran Mubarak alkoi viedä ideaa eteenpäin jo vuonna 2013.
”Idea Suomen ja Somalian kauppasuhteiden edistämisestä lähti kunnolla käyntiin matkastani Somaliaan vuonna 2013. Aloin viemään ideaa eteenpäin VTT:n tutkijan Stephen Foxin kanssa.”
Kaksikko alkoi selvittää, voisiko Suomesta löytyä firmoja, jotka olisivat halukkaita yhteistyöhön somalialaisten yritysten kanssa.
”Olimme molemmat nähneet Somalian potentiaalin kaupanteossa. Somalia oli silloin nousemassa uudestaan päivänvaloon ja maa oli rauhoittumassa. Minulla ei ollut epäilystä, etteikö tästä voisi syntyä hyviä liikekumppanisuuksia.”
Vuoden 2013 tienoilla yleiseen keskusteluun alkoi nousta ajatus, että kehitysyhteistyön ei pidä olla vain avustushankkeita, vaan siinä pitäisi keskittyä myös taloussuhteiden kehittämiseen ja sen kautta tapahtuviin kehityspolkuihin.
Vaikka potentiaalia Somaliasta löytyi, aluksi oli vaikea saada ketään kiinnostumaan aiheesta.
”Meillä oli aluksi vaikeuksia löytää firmoja, jotka olisivat kiinnostuneita Somaliasta tai Somalian kaupasta. Alueen epävakaus aiheutti varauksellisuutta. Kaupanteossa ei riitä vain rauha, vaan pitää olla myös poliittista vakautta. Sitä ei ollut.”
Yritysten parittamista
Mubarak ja Stephen Fox lähestyivät ulkoministeriön kauppapoliittista ja kehityspoliittista osastoa sekä Finnpartnershipia. Siellä oltiin avoimia ajatukselle.
Syntyi ajatus luoda yhteistyötä Finnpartnershipin kanssa ja järjestää ensimmäinen ”matchmaking-tapahtuma”. Tilaisuudessa suomalaiset ja somalialaiset yritykset voisivat matalalla kynnyksellä tutustua toisiinsa ja löytää kauppakumppanin.
Finnpartnership on ulkoministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma.
“Elokuussa 2016 oli ensimmäinen matchmaking-tapahtuma. Kaikilla oli sen jälkeen hyvä tunnelma.”
“Elokuussa 2016 oli ensimmäinen matchmaking-tapahtuma. Kaikilla oli sen jälkeen hyvä tunnelma. Tapahtuman jälkeen sovittiin yhteydenpidosta yrityksiin ja lupasimme päivittää tapahtumaa kokemusten pohjalta.”
Vuoden 2017 lokakuussa järjestettiin toinen tapahtuma, ja joulukuussa vielä kolmas. Kolmannessa tilaisuudessa perustettiin myös Finnish–Somali Business Council eli Suomalais-somalialainen kauppakamari.
Läpimurto saavutettu
Tänä vuonna Suomen ja Somalian välisen taloudellisen yhteistyö otti toisen harppauksen eteenpäin, kun Finnpartnership otti sen tiukemmin siipiensä alle. Tämän vuoden syyskuussa järjestetty matchmaking-tapahtuma oli edellistä suurempi. Mukaan saatiin Somaliasta myös maan kauppa- ja teollisuusministeri.
”Somalialla on paljon tarjottavaa suomalaisyrityksille. Suomessa Somaliaa kiinnostavat erityisesti uusiutuvan energian hankkeet sekä aurinko- ja tuulivoimaratkaisut. Tarvitsemme energiaa teollistaaksemme maamme ja luotamme suomalaiseen teknologiaan”, ministeri Mohammad Abdi Hayir sanoi tilaisuudessa.
Finnpartnershipin mukaan lupaavimmat yhteistyökuviot liittyvät energia-alan, terveyssektorin sekä elintarvikelogistiikan yrityksiin. Yusuf M. Mubarakin mukaan kaikki halukkaat yritykset eivät edes mahtuneet mukaan ohjelmaan.
”Tämä kertoo paljon kiinnostuksen laajuudesta”, Mubarak sanoo.
Riskejä hallittava
Vaikka bisnesriskit ovat Somaliassa pienentyneet takavuosista, niitä kuitenkin riittää ja niihin on maassa toimintaa suunnittelevan yrityksen oltava myös valmis. Jo maahan matkustaminen vaatii erityisiä maksullisia turvajärjestelyjä. Myös liiketoimintaympäristöt ovat täysin erilaisia kuin Suomessa.
Jotta riskit olisivat paremmin hallittavissa, Finnpartnership tarjoaa yrityksille liikekumppanuustukea. Somaliaan suuntautuvia bisneshankkeita tuetaan suurimmalla mahdollisella julkisella rahoitusosuudella.
Yusuf M. Mubarak korostaa Suomen somaliväestön merkitystä Suomen ja Somalian välisen suhteiden sekä yritystoiminnan edistämisessä.
”Suomella on aktiivinen somaliväestö. Meitä on noin 20 000, josta enemmistö nuorisoa. Suomalainen firma voi saada asiantuntevan somalitaustaisen avukseen. Olemme nähneet, että tämä seikka on kokonaisuuden kannalta todella relevantti.”
TEKSTI ALEKSI VIENONEN
KUVAT LIISA TAKALA
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
