Suomalainen verottaja ryhtyy auttamaan afrikkalaista kollegaansa hyötymään maansa luonnonvaroista. Verotuskyvyn vahvistaminen on yksi Suomen kehityspolitiikan uusista painopisteistä.
Kansainvälisten suuryritysten verottaminen vaatii osaamista, jota Afrikasta puuttuu. Suomessa sitä on, ja siksi Verohallinto on ulkoministeriön rahoituksella ryhtynyt yhteistyöhön Afrikan verohallintojen yhteistyöjärjestön Atafin kanssa.
Ensimmäinen kehitysyhteistyöhanke käynnistyy syksyn aikana Namibiassa.
”Keskitymme suuryritysten verotukseen ja tarpeen vaatiessa kansainvälisen yritysverotuksen erityisalueisiin, kuten siirtohinnoitteluun. Tarjoamme myös kouluttajia Atafin tilaisuuksiin”, kertoo erityisasiantuntija Sami Koskinen Verohallinnon konserniverokeskuksesta.
Afrikassa toimii useita monikansallisia konserneja, jotka tuntevat yritysverotuksen porsaanreiät ja osaavat järjestellä verotusta itselleen suotuisalla tavalla. Verosuunnittelu ei ole laitonta mutta auttaa konsernia välttämään veronmaksua Afrikassa.
Suurimmat ongelmat liittyvät konsernien sisäiseen siirtohinnoitteluun.
Suurimmat ongelmat liittyvät konsernien sisäiseen siirtohinnoitteluun. Siinä konserni ja sen tytäryhtiöt määrittävät hinnan ja ehdot, joilla ne luovuttavat tuotteita ja palveluita toisilleen.
”Veroviranomaisen tehtävänä on arvioida, onko ehdoista sovittu niin sanotun markkinaehtoperiaatteen mukaisesti eli ikään kuin osapuolet olisivat toisistaan riippumattomia. Jos näin ei ole tapahtunut, verottaja voi oikaista afrikkalaisessa valtiossa toimivan yhtiön tuloa”, Koskinen sanoo.
Tyypillisessä tapauksessa kansainvälisen konsernin tytäryhtiö louhii malmia tai poraa öljyä afrikkalaisessa valtiossa mutta siirtää saamansa taloudellisen voiton verotettavaksi toiseen valtioon, jossa verotus on sille edullista. Tytäryhtiölle ei kerry verotettavaa tuloa raaka-aineen lähdemaassa. Afrikkalaiset valtiot eivät hyödy omista luonnonvaroistaan vaan menettävät vuosittain satoja miljoonia euroja verotuloja, joilla ne voisivat kustantaa palveluja kansalaisilleen.
Myös Suomessa Verohallinto on viime vuosina tutkinut siirtohinnoittelun väärinkäyttöön liittyviä tapauksia, jotka koskevat satojen miljoonien eurojen verohyötyä.
Suuria vaikutuksia
Hallitusohjelmassa ja tulevassa kehityspoliittisessa ohjelmassa painotetaan kehitysmaiden verotuksen kehittämistä. Tänä vuonna siihen käytetään noin seitsemän miljoonaa euroa. Suomi sitoutui kaksinkertaistamaan tukensa vuoteen 2020 mennessä viimekesäisessä Addis Abeban kehitysrahoituskokouksessa Etiopiassa.
Verohallinnon Ataf-yhteistyön lisäksi viranomaisten vero-osaamista ja kansalaisyhteiskunnan verotietoisuutta vahvistetaan eri hankkeissa Tansaniassa, Mosambikissa, Keniassa ja Vietnamissa.
”Kyse on strategisesta kehitysyhteistyöstä, jossa pieninkin rahoituspanoksin saadaan suuria vaikutuksia.”
”Kyse on strategisesta kehitysyhteistyöstä, jossa pieninkin rahoituspanoksin saadaan suuria vaikutuksia. Kehitysmaiden talouskasvun edellytykset paranevat, ja apuriippuvuus vähenee”, sanoo lähetystöneuvos Hanna Rinkineva ulkoministeriön kehityspoliittiselta osastolta.
Suomi tukee myös Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestön OECD:n aloitteita, joilla pyritään yhtenäistämään kansainvälistä yritysverotusta.
”Yritykset hyötyvät selkeistä ohjeista ja niiden noudattamisesta. Nyt ne tarvitsevat lukuisia konsultteja ja juristeja selvittämään verotuksen yksityiskohdat kussakin toimintamaassaan”, Rinkineva sanoo.
TEKSTI TIINA KIRKAS
