Kehittyvien maiden G77-ryhmä pysyi yhtenäisenä marraskuussa YK:n verokomitean äänestyksessä. Vanha länsi sai nenilleen, kun iso joukko maita osoitti joukkovoimaa.

YK:ssa äänestettiin marraskuun lopussa päätöslauselmasta, jonka perusteella kansainväliset verokysymykset siirtyisivät pois teollisuusmaiden OECD:sta laajemman maajoukon ja YK:n piiriin. Asiasta kertoo esimerkiksi tutkivien journalistien verkosto ICIJ, joka on paljastanut monia suuria veronkiertokeissejä Panaman papereista Pandoran papereihin.

Äänetsyksen blokit olivat etukäteen aika selkeät: Nigerian tekemän aloitteen takana oli niin sanottu G77-ryhmä, eli matalamman tulotason maiden oikeasti 135-päinen joukko. Toisella puolella olivat perinteisemmät teollisuusmaat, kuten Yhdysvallat ja EU, Japani ja Etelä-Korea.

Lehdissä uumoiltiin, että rikkaat maat onnistuvat kaatamaan aloitteen neuvottelemalla puolelleen riittävän määrän muita maita, mutta toisin kävi: G77-ryhmän rivit pysyivät liki suorina, ja 125 maata äänesti lauselman puolesta, 48 vastaan. Yhdeksän äänesti tyhjää.

Nyt YK:n piiriin siis perustetaan hallitusten välinen komitea, jonka on määrä vuoden sisään julkaista luonnos siitä, millainen olisi tulevaisuudessa kansainvälinen verotus.

Taustalla on veronkierto ja verojen välttely: Tax Justice Networkin mukaan maailman maat menettävät 448 miljardia euroa vuosittain, kun jättimäiset yritykset ja rikkaat yksilöt siirtelevät varojaan veroparatiiseihin.

Verkosto kutsuu YK-suunnitelmaa historialliseksi verouudistukseksi.

OECD ottanut edistysaskelia

Tähän saakka kansainvälisestä verotuksesta on sovittu pitkälti OECD:ssa. Se onkin saanut edistystä aikaan, vuonna 2021 esimerkiksi päästiin alustavaan sopuun yritysten minimiverotuksesta, jonka perusteella valtiot voivat verottaa maissaan toimivia yrityksiä paremmin kuin nykyään.

OECD:ssa on kokemuksen tuomaa teknistä osaamista näihin vaikeisiin uudistuksiin. Koska se on saanut asioita aikaan, länsimaat varmaankin halusivat veroasioiden pysyvän järjestöllä. Yhdysvallat esimerkiksi korosti, että OECD:ssa on tehty vuosien työ ja saatu aikaan 137 valtion konsensus, ja siltä pohjalta olisi hyvä jatkaa.

Toinen syy rikkaiden kantaan lienee se, että nykyjärjestelmässä yritysten kotivaltiot saavat verottaa yrityksiä reilummalla kädellä kuin ne maat, joissa yritykset toimivat. Koska suurin osa kansainvälisistä yrityksistä pitää päämajaansa OECD-maissa, tämä on merkittävä taloudellinen etu.

OECD on ottanut verokeskusteluihin mukaan maita myös oman jäsenistönsä ulkopuolelta, ja Suomenkin tukema African Tax Administration Forum on myös ollut menestyksellä lobbaamassa päätöksiä. Silti äänivalta on ollut OECD:n jäsenillä, mitä G77-maat ja verokysymyksiin keskittyvät kansalaisjärjestöt ovat pitäneet epäreiluna. Kun veropäätökset koskevat kaikkia, niin kaikkien olisi hyvä olla mukana päättämässä niistä.

Merkitys selviää myöhemmin

YK:n uuden komitean merkittävyys selviää vasta myöhemmin. Vielä on epäselvää, keitä kaikkia komitean työskentelyyn osallistuu ja mikä painoarvo sillä on. Se voi muodostua demokratian voitoksi tai jäädä laahaamaan maailmanjärjestön koneistoon pitkäksi aikaa.

On jännä myös nähdä, koskeeko komitean mietintö vain kansainvälisiä yrityksiä vai myös yksityishenkilöitä. Päätöksen puolesta äänesti kuitenkin koko joukko sellaisia maita, joiden poliittinen eliitti käyttää itsekin veroparatiiseja varojensa säilömiseen, Venäjästä Päiväntasaajan Guineaan. Niillä ei liene intressiä sulkea kaikkia veroparatiiseja kokonaan.

Ja itse asiassa myös aika merkittävä määrä veroparatiiseja Bahamasta Panamaan äänesti komitean puolesta. Niilläkin varmaan on toive, että oma toiminta voi jatkua.

Näpäytettiinkö entisiä siirtomaaisäntiä?

Kiinnostavaa on, että niin sanottu kehitysmaaryhmä G77 pysyi yhtenäisenä. Vain harvat kuten El Salvador ja Peru äänestivät tyhjää. Tyypillisesti maaryhmän rivit ovat YK-äänestyksissä rakoilleet enemmän ja maat ovat äänestäneet eri intressien ajamina kuka Yhdysvaltain, kuka Britannian tai muiden rikkaiden maiden linjan mukaan.

Nyt taisikin käydä niin, että YK:n isoin ryhmä – joka edustaa yli 80 prosenttia maailman väestöstä – halusi osoittaa, että se voi yhtenäisenä saada läpi, mitä haluaa.

Maailmassa on puhuttu paljon dekolonisaatiosta, ja siitä tässäkin taitaa olla kyse. Suuri joukko maita halusi pitää päänsä ja näpäyttää entisiä siirtomaaisäntiä ja muita rikkaita maita ja osoittaa, että valtasuhteet maailmassa eivät ole niin kuin ennen.

Kuva: US Department of State / CC BY 2.0 DEED