Suomi on laatimassa omaa kansallista Ukrainan jälleenrakennussuunnitelmaansa. Suunnitelman ensimmäinen osa lupaa Ukrainasta kiinnostuneille suomalaisyrityksille rahoitusta ja neuvontapalveluita.
Venäjän hyökkäyssota on ajanut miljoonia ukrainalaisia pois kodeistaan ja aiheuttanut suurta tuhoa muun muassa energialaitoksille, tiestölle ja asuinrakennuksille. Ukrainan, Maailmanpankin, Euroopan komission ja YK:n maaliskuussa 2023 tekemän arvion mukaan jälleenrakennustarpeita on lähes 400 miljardia euron edestä seuraaville kymmenelle vuodelle.
Sodan vaikeuttamissa oloissakin joillakin Ukrainan alueilla jälleenrakennus on jo mahdollista. Maan hallitus on määritellyt ensijaisiksi parannuskohteiksi muun muassa miinanraivauksen, vesihuollon, sähköverkot, tietoliikenneverkot, energialaitokset, asuinrakennukset, tiet, sairaalat, terveysasemat, koulut ja päiväkodit.
Suomi haluaa osallistua jälleenrakennukseen: tukitoimia yrityksille
Ulkoministeriö on valmistelemassa Suomen suunnitelmaa julkishallinnon, yritysten ja muiden toimijoiden osallistumisesta Ukrainan jälleenrakentamiseen.
Suunnitelman ensimmäinen osa julkistettiin torstaina 21. joulukuuta. Siinä linjataan suomalaiselle elinkeinoelämälle suunnatuista tukitoimista, kuten rahoituksesta ja neuvontapalveluista.
Suunnitelman mukaan Suomi laajentaa Ukrainaan kohdistuvaa sijoitustoimintaa korottamalla Finnfundin pääomaa 25 miljoonalla eurolla. Finnfund on valtion lähes kokonaan omistama kehitysrahoituslaitos, joka tarjoaa rahoitusta ja lainoja kehittyvissä maissa toimiville yrityksille. Se tekee vuosittain 20-30 uutta sijoitusta noin 200-250 miljoonalla eurolla.
Koska Ukrainassa toimiminen on riskialtista, suunnitelmassa suositellaan, että valtio takaisi 80 prosenttia Finnfundin myöntämästä rahoituksesta.
Samankaltaisia takuita on jo päätetty antaa Finnveran kautta myönnettyjen vientitakuiden luottotappioille, aina 50 miljoonan euron rajaan saakka.
Tämän lisäksi suunnitteilla on täysin uusi, Ukrainaan keskittyvää UIF-rahoitusväline. Sen on määrä mahdollistaa 50 miljoonan euron edestä hankkeita vuosille 2025-2026. Uusi rahoitusväline tulee toimimaan osana ulkoministeriön hallinnoimaa, kehittyvien maiden julkiselle sektorille suunnattua kestävän kehityksen PIF-investointitukea.
Kartoitustyötä Finnpartnershipin kautta
Suunnitelmassa muistutetaan, että Ukraina ei ole suomalaisille yrityksille kovinkaan tuttu markkina-alue. Yritykset eivät kuitenkaan joudu aloittamaan tyhjästä, sillä Suomella on jo alustavia yhteistyösopimuksia muun muassa digitaalisen infrastruktuurin rakentamisesta ja kehittämisestä sekä sodan ympäristötuhojen arvioinnista.
Ukrainasta kiinnostuneita yrityksiä kehotetaan kartoittamaan liiketoimintamahdollisuuksiaan Finnpartnershipin kautta. Finnpartnership on Finnfundin hallinnoima ulkoministeriön liikekumppanuusohjelma, jonka avulla yritykset voivat etsiä asiakkaita, liikekumppaneita ja toimintamahdollisuuksia kehittyvissä maissa.
Finnpartnershipin ehtoja ja tukimuotoja on tarkoitus kehittää niin, että ne vastaisivat hyvin myös Ukrainaan liittyviin erityistarpeisiin. Ohjelmalle esitetään kahdeksan miljoonan euron lisärahoitusta vuosille 2024-2027.
Markkina- ja rahoitusneuvontaa useasta lähteestä
Suunnitelmassa mainittujen tukien myöntämisen ehtona on, että tukea saavat yritykset pyrkivät vastuulliseen ja sotatilan vaikutukset huomioivaan liiketoimintaan. Käytännössä yritysten työntekijöiden tulee ymmärtää ihmisoikeus-, ilmasto- ja ympäristöriskejä sekä varmistaa, että liiketoiminnalla on kestäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Jotta yritykset saisivat parhaan mahdollisen alun Ukrainan markkinoilla, niille tarjotaan markkina- ja rahoitusneuvontaa Team Finland -verkoston kautta. Yritykset voivat myös liittyä Elinkeinoelämän keskusliiton koolle kutsumaan Ukraina-yritysfoorumiin tai olla yhteydessä esimerkiksi ulkoministeriöön, Business Finlandiin, EastCham Finlandiin tai paikalliseen ELY-keskukseen.
Suomen kansallisen Ukrainan jälleenrakennussuunnitelman toinen osa valmistuu ensi vuoden aikana. Siinä käsitellään laajemmin valtionhallinnon ja eri sidosryhmien osallistumista jälleenrakentamiseen. Samassa yhteydessä linjataan kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun käytöstä Ukrainassa lähivuosien aikana.
