Teksti Milma Kettunen

Suomi toimi Tansanian mentorina 1325-työssä

Tansanialaisryhmä haki Suomesta vinkkejä Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman viimeistelyyn ja toteutukseen.

”Welcome to Fincent, habari za asubuhi? Karibuni!” tervehtii Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen johtaja Niclas von Bonsdorff marraskuisesta aamusta keskukseen sisään astuvia tansanialaisvieraita.

”Hyvää huomenta. Mitä kuuluu?” vastaa kansliapäällikkö Seif Abdallah Shekalaghe Tansanian tasa-arvoasioista vastaavasta ministeriöstä. Englannin-, swahilin- ja suomenkielinen keskustelu täyttää aulan.

Kansliapäällikön vetämä ryhmä on Suomessa tutustumassa Naiset, rauha ja turvallisuus -kysymyksiin. Aamun aiheena ovat naiset Suomen puolustusvoimissa sekä sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä.

Maastopukuun pukeutunut vaalea mies ja mustaan pukuun pukeutunut tumma mies tervehtivät
Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen johtaja Niclas von Bonsdorff ja Tansanian tasa-arvoministeriön kansliapäällikkö Seif Abdallah Shekalaghe. KUVA: Milma Kettunen.

Uusia turvallisuusuhkia

Tansanialaisten vierailu liittyy maan ensimmäiseen kansalliseen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmaan, joka on viittä vaille valmis. Tansania on valmistellut oman kansallisen ohjelman YK:n vuonna 2000 hyväksymän päätöslauselman 1325 toteutukselle. Siinä tavoitteena on vahvistaa naisten osallistumista rauhanneuvotteluihin ja jälleenrakentamiseen, suojella naisia ja tyttöjä aseellisissa konflikteissa sekä estää sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa. Suomen pitkäaikainen yhteistyökumppani UN Women on tukenut tasa-arvoministeriötä ja kansallista työryhmää 1325-toimintaohjelman laatimisessa.

Ohjelman ajankohtaisuutta lisäsivät maan alueellisen turvallisuustilanteen muutokset. Sen laatimiseen kannustivat myös alueelliset yhteistyöjärjestöt EAC ja SADC sekä Afrikan Unioni, joiden johdolla on jo tehty alueelliset 1325-ohjelmat.

”Tansania on ollut itsenäistymisestään lähtien rauhallinen maa, mutta viime vuosina konflikteja etenkin monilla rajaseuduilla ovat aiheuttaneet niin ääriliikkeet, luonnonvarojen hyödyntäminen kuin ilmastonmuutoskin. Ja tällä on vaikutuksia myös naisten turvallisuuteen”, kertoo Tansanian UN Womenin vanhempi neuvonantaja Usu Mallya.

Ohjelma noudattaa kansainvälistä mallia. Se kattaa naisten ja tyttöjen osallistumiseen ja suojeluun, konfliktien ennaltaehkäisemiseen sekä hätäapuun ja toipumiseen liittyviä kysymyksiä. Tansaniassa niihin kuuluvat niin kylätason turvallisuuskomiteat, maaoikeudet, ihmiskauppa kuin rauhanturvaaminenkin. Osaa 1325-teemoista käsitellään jo erillisissä toimintaohjelmissa kuten kansallisessa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa toimintaohjelmassa.

”Keskeinen tavoitteemme on nyt saada naisia vahvemmin mukaan päätöksentekoon ja johtorooleihin, niin että heidän näkemyksensä tulevat huomioiduiksi myös lakien ja politiikan valmistelussa”, kansliapäällikkö Shekalaghe sanoo. 

Käytännön ratkaisuja

Santahaminassa keskustelu koskee myös hyvin käytännöllisiä asioita. Nukkuvatko armeijaa käyvät naiset ja miehet Suomessa samoissa tuvissa ja miksi naisten osuus kantahenkilökunnasta ei kasva, vaikka kutsuntoihin osallistuukin jatkuvasti enemmän naisia?

Tansaniassa armeija on vapaaehtoinen, mutta kaikilla toisen asteen koulutuksen päättävillä on yhtäläinen velvollisuus osallistua kansalaispalvelukseen.

”Ehkä tämä madaltaa naisten kynnystä hakea armeijaan ja rauhanturvaajiksi”, kansliapäällikkö Shekalaghe pohtii. 

Käytännöllisiä asioita on käsitelty myös muissa tapaamisissa. Tansanialaiset ovat tavanneet laajasti suomalaisia Naiset, rauha ja turvallisuus -toimijoita: asiantuntijoita ministeriöistä ja kansalaisjärjestöistä, kansanedustajia, sekä sotilaallisen että siviilikriisinhallinnan parissa työskenteleviä. Vierailijoihin ovat tehneet Suomessa vaikutuksen muun muassa selkeä vastuunjako, avoimet keskustelut sekä kansalaisjärjestöjen vahva sitoutuminen 1325-työhön.

”Vierailu on vahvistanut ajatustani siitä, että myös Tansaniassa ministeriön täytyy ottaa selkeä vetovastuu ohjelman toteuttamisesta ja seurannasta”, Shekalaghe sanoo.

Osa esille tulleista asioista on yllättänyt. Kansliapäällikkö pohtii, miten Suomen kaltaisessa maassa naisiin kohdistuva väkivalta voi edelleen olla niin suuri ongelma kuin se Suomessa on:

”Tämä antaa meille myös perspektiiviä siihen, että muutokset eivät aina tapahdu nopeasti.”

Yhteistä tiedonkeruuta

Ennen Tansaniaa kansallisen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman on laatinut 107 YK:n jäsenvaltiota. Suomessa maaliskuussa 2023 hyväksytty ohjelma on sarjassaan neljäs. Sen yhtenä tavoitteena on edistää toimintaohjelmien kehittämistä ja toimeenpanoa maailmalla.

”Yksi toimintaohjelman eduista on se, että ohjelma luo rakenteen ja mittariston naisten osallistumisen ja johtajuuden kehityksen seuraamiseen – myös alueellisesti ja kansainvälisesti”, neuvonantaja Usu Mallya sanoo.

Seuraamiseen ja raportointiin liittyy yhteinen pulma: kuinka parhaiten kerätä tietoa ohjelman vaikuttavuudesta. Kansliapäällikkö Shekalaghe toivoo, että yhteistyö esimerkiksi datan keruun ja analysoinnin osalta jatkuu, kun Tansaniassa aletaan toteuttaa ohjelmaa.

Iso ryhmä vaaleita suomalaiselta näyttäviä ihmisiä ja tummia afrikkalaiselta näyttäviä ihmisiä ryhmäkuvassa
Tansanialaisryhmään kuului manner-Tansanian ja Sansibarin tasa-arvoministeriön sekä UN Women Tansanian edustajia. KUVA: Milma Kettunen.
 

”Toivottavasti Suomi voisi toimia meille mentorina jatkossakin.”

Liity Kehitylehden uutiskirjeen tilaajaksi ja saat uusimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Tilaa uutiskirje