Afrikkalaiset terveysteknologiayritykset voivat laajentua, jos ne aloittavat pienesti, kasvavat hitaasti ja vastaavat asiakkaidensa tarpeisiin.
Afrikassa terveysjärjestelmät toimivat tehottomasti. Hoitotarvikkeiden, lääkkeiden ja terveyspalveluiden jakeluketjuissa on häiriöitä kaikissa mantereen maissa. Ongelmia on myös rahoituksessa sekä lääketieteellisen datan analyysissa ja säilytyksessä. Silti Afrikassakin tehokkaita ja edullisia ratkaisuja voisivat tarjota niin telelääketiede, lennokit, massadatan analyysi, puettava teknologia kuin informaation hallintakin. Ne tuottaisivat terveystuloksia.
Viime vuosina afrikkalainen terveysteknologia on kehittynyt voimakkaasti. Yksinomaan vuonna 2020 yli 40 alan startup-yritystä keräsi sijoittajilta rahoitusta A-sarjan kierroksella. Yritysten toimialoja olivat esimerkiksi geenien sekvensointi, lääkehankinnat ja terveyslukutaito.
Alan kasvumahdollisuudet ovat huimaavia. Jotta yrittäjät menestyisivät, heidän on kuitenkin otettava oppia aikaisemmista onnistumisista ja epäonnistumisista. Vain siten he saavat selville, mikä toimii tai ei toimi afrikkalaisessa ympäristössä.
Keskittyminen yhden ongelman ratkaisemiseen kannattaa
Eteläafrikkalainen yritys kehitti lääkerasian, joka lähettää muistutuksen matkapuhelimeen, jos käyttäjä on unohtanut ottaa lääkkeensä.
Wisepill menestyi, koska se keskittyi yhteen ratkaistavaan ongelmaan. Myös nigerialainen startup-yritys Meditell halusi saada ihmiset noudattamaan lääkitystään. Meditellin tarina on kuitenkin varoittava: Yritys loi ensin ohjelmiston, jolla sairaala muistutti potilasta tekstiviestillä lääkkeenotosta. Sitten se ryhtyi neuvottelemaan vakuutus- ja lääkeyhtiöiden kanssa, jotta myös ne kiinnostuisivat tuotteesta. Kun Meditell alkoi muokata tuotettaan vastaamaan näiden potentiaalisten asiakkaiden tarpeita, se erkani alkuperäisestä tavoitteestaan ja epäonnistui.
Vuonna 2007 perustettu Wisepill on yksi Afrikan terveysteknologian varhaisista menestystarinoita. Eteläafrikkalainen yritys kehitti lääkerasian, joka lähettää muistutuksen matkapuhelimeen, jos käyttäjä on unohtanut ottaa lääkkeensä. Samalla se ilmoittaa lääkärille tai tutkijoille, kun lääke on otettu. Tutkimusten mukaan Etelä-Afrikassa ja Ugandassa lääkehoitoon sitoutuminen parantui Wisepillin ansiosta yli 90 prosentilla.
Afrikkalaisten terveysteknologiayritysten on mahdollista laajentua, jos ne aloittavat pienesti, kasvavat hitaasti ja vastaavat asiakkaidensa tarpeisiin. District Health Information Software DHIS on ohjelmistoalusta, joka aluksi tallensi potilastietoja kolmella alueella Etelä-Afrikassa. Kun kiinnostus sitä kohtaan kasvoi, ohjelmoijat paransivat alustan ominaisuuksia ja käytettävyyttä eri olosuhteissa. Nykyään ohjelmistoalusta on käytössä 73 maassa.
Afrikkalaiset terveysteknologian yrittäjät ovat onnistuneet hyödyntämään kaikki käytettävissään olevat resurssit. Verkkoyhteydet olivat vaatimattomat 2000-luvun puolivälissä, kun FrontlineSMS ryhtyi parantamaan yhteisöterveystyöntekijöiden ja sairaalahenkilökunnan yhteydenpitoa. Yritys kehitti ohjelmiston, jossa tekstiviesteillä voitiin välittää myös puhelimella otettuja kuvia verinäytteistä. Tämä mahdollisti potilaiden sairauksien diagnosoinnin ilman klinikkakäyntiä.
Yritystoiminta vaatii selkeät säännöt ja vakaan toimintaympäristön
Tänään Afrikan matkapuhelin- ja internetverkon peittoalue kasvaa yhtenä maailman nopeimmista. Myös koronaviruspandemiaan reagoiminen on kannustanut innovoimaan ja sijoittamaan. Vuonna 2020 terveysteknologia houkutteli rahoitusta enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Yhdessä maassa onnistunut hanke voidaan helposti monistaa moniin muihin maihin.
Afrikan terveysteknologian startup-yritykset voivat kasvaa nopeastikin, koska mantereella terveysjärjestelmät kohtaavat usein samanlaisia haasteita. Yhdessä maassa onnistunut hanke voidaan helposti monistaa moniin muihin maihin. Esimerkiksi ghanalainen teleterveyspalveluiden pioneeriyritys mPharma sai vastikään rahoitusta perustaakseen sata virtuaaliklinikkaa seitsemälle uudelle markkina-alueelle.
Afrikan hallituksilta vaaditaan nyt politiikkaa, joka kannustaa terveysteknologian kasvuun ja innovaatioihin. Alan kehittäjille on tarjottava selkeät säännöt ja vakaa toimintaympäristö, joita tarvitaan pääoman houkuttelemiseksi. Terveysministeriöissä tulisi myös hyödyntää jo kehitettyjä ohjelmistoalustoja.
Startup-yrittäjien tulisi puolestaan tunnistaa terveysjärjestelmien aukkoja ja puutteita, jotka voitaisiin ratkaista uudella teknologialla. Lisäksi ratkaisujen tulisi olla helposti saavutettavia, edullisia ja käyttäjilleen hyödyllisiä.
Tulevaisuuden terveydenhoito tarvitsee innovaatioita. Uudella teknologialla voidaan parantaa kaikkien afrikkalaisten terveyslukutaitoa ja hoitoonpääsyä. Koronaviruspandemia käynnisti terveysteknologian kasvun mantereella. Nyt yrittäjien ja hallitusten on tartuttava tilaisuuteen.
© Project Syndicate
Stephen Ogweno on kenialaisen nuorten terveysjärjestön Stowelinkin perustaja.
Englannin kielestä suomentanut Tiina Kirkas.
Lue lisää: Yli 100 miljoonaa koronarokotetta vanheni kehittyvissä maissa
Lue lisää: Antibioottiresistenssi on koronaakin uhkaavampi terveysvaara
