Miljoonat lapset kuolevat vuosittain tartuntatauteihin, joihin vasta kehitetään rokotetta. Työ on kallista ja hankalaa, koska helpot rokotteet on jo keksitty.
Polio on viruksen aiheuttama keskushermoston tulehdussairaus. Yhdeksän kymmenestä tartunnan saaneesta selviää ilman oireita, ja lopuistakin valtaosan oireet muistuttavat flunssaa.
Pienellä joukolla ihmisiä tauti kuitenkin halvaannuttaa vartalon ja raajojen lihaksia. Joillakin vauriot jäävät pysyviksi.
Teollisuusmaista polio hävitettiin rokotteilla 1970-lukuun mennessä.
Muuallakin maailmassa rokottaminen on tehonnut. Viime vuonna poliovirusta havaittiin enää Pakistanissa, Afganistanissa, Nigeriassa ja Laosissa, kaikkiaan 42 ihmisellä.
”Lähivuosina polio kadonnee maailmasta kokonaan”, sanoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n rokotusohjelmayksiköstä.
Rokotukset ovat ihmiskunnan suurimpia menestystarinoita. Tällä hetkellä valtaosassa kaikkein köyhimpiäkin maita yli 85 prosenttia lapsista rokotetaan polion lisäksi jäykkäkouristusta, kurkkumätää, hinkuyskää, tuberkuloosia ja tuhkarokkoa vastaan.
Rokotukset ovat ihmiskunnan suurimpia menestystarinoita. Tällä hetkellä valtaosassa kaikkein köyhimpiäkin maita yli 85 prosenttia lapsista rokotetaan polion lisäksi jäykkäkouristusta, kurkkumätää, hinkuyskää, tuberkuloosia ja tuhkarokkoa vastaan.
Rokote sisältää heikennettyä tai kuollutta tautibakteeria tai -virusta. Ihminen ei sairastu, mutta elimistö muodostaa taudille jopa elinikäisen vastustuskyvyn. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että vuosina 2010–2015 rokotuksilla ehkäistiin maailmassa vuosittain yli viisi miljoonaa kuolemaa.
Silti edelleen joka vuosi kuusi miljoonaa alle viisivuotiasta lasta kuolee tartuntatauteihin.
Eniten lapsia menehtyy pneumokokkibakteerin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen ja aivokalvontulehdukseen sekä rotaviruksen tai kolibakteerin aiheuttamaan ripuliin.
Lapsia kuolee myös Plasmodium falciparum -loisen aiheuttamaan malariaan ja hi-viruksen aiheuttamaan aidsiin.
Aidsia lukuun ottamatta nämäkin taudit voitaisiin ehkäistä rokotteilla. Pneumokokkirokote on kuitenkin kallis ja hankala valmistaa. Kolibakteerin ja malarian ehkäisyyn rokotteet taas ovat vielä keskeneräisiä.
”Helpot rokotteet on jo keksitty”, Nohynek toteaa.
UUTTA RAHAA TUTKIMUKSEEN
Kansainvälinen rokoteallianssi Gavi on helpottanut uusien rokotteiden kehittämistä ja jakelua kehitysmaihin 2000-luvulla.
Gavi kerää rahoitusta teollisuusmailta ja yksityisiltä lahjoittajilta, kuten Bill ja Melinda Gatesin säätiöltä, ja ohjaa varat WHO:n ja YK:n lastenjärjestön Unicefin käyttöön.
Samalla Gavi tekee yhteistyötä kehittyneiden ja kehittyvien maiden lääkeyritysten kanssa.
”Yrityksen on kannattavaa kehittää ja valmistaa rokotteita köyhiin maihin, kun rokotteiden ostaja ja myyntihinta ovat etukäteen tiedossa”, sanoo epidemiologian professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta.
Gavin rahoituksella on kehitetty rokotusohjelmia esimerkiksi pneumokokkibakteeria ja papilloomavirusta vastaan. Virus aiheuttaa kondyloomaa ja kohdunkaulansyöpää.
Lisäksi on rokotettu 440 miljoonaa lasta lähinnä uusilla rokotteilla. Rokotukset ovat säästäneet arviolta kuusi miljoonaa ihmishenkeä.
Myös suomalaiset tutkijat tekevät yhteistyötä maissa, joissa Gavi rahoittaa rokotusohjelmia.
Aina yhteistyö ei ole ongelmatonta, sillä rahoittajana Gatesin säätiöllä on valtaa määritellä tutkimussuunnitelmia.
”Yhdysvaltalaiseen tapaan Gatesin säätiö on hyvin tulossuuntautunut. Se pysäyttää herkästi hankkeen, jos hyöty ei näy nopeasti”, Hanna Nohynek sanoo.
TIEDON PUUTETTA JA EPÄLUULOA
Hyväkään rokote ei auta, jos köyhien maiden syrjäseuduilla ei ole terveysasemia ja osaavaa henkilökuntaa lapsia rokottamassa. Rokotteiden varastointi vaatii myös kylmätiloja.
Rokotteita voidaan säilyttää sähköttömissäkin oloissa, Hanna Nohynek huomauttaa.
”Aurinkokennoilla rokotteet pysyvät riittävän viileinä, kun niitä kuljetetaan kylmälaatikoissa kamelin selässä.”
Muutenkin paikallisiin oloihin sopeutuminen helpottaa lasten rokottamista.
”Sotatoimialueella osapuolet voivat sopia rauhanpäivästä, jolloin äidit pääsevät lapsineen terveysasemalle. Tiedon puutetta voi torjua kiertämällä kodeissa ja pyytämällä kylänvanhin mukaan kampanjointiin.”
”Sotatoimialueella osapuolet voivat sopia rauhanpäivästä, jolloin äidit pääsevät lapsineen terveysasemalle. Tiedon puutetta voi torjua kiertämällä kodeissa ja pyytämällä kylänvanhin mukaan kampanjointiin”, Nohynek sanoo.
Aina on myös vanhempia, jotka kieltäytyvät rokotuttamasta lapsiaan.
Osin syyt ovat samat kuin teollisuusmaissa: rokotusten historiallisia hyötyjä ei tunneta vaan kiinnitetään huomio tilastollisesti harvinaisiin haittavaikutuksiin.
”Rokotteen hyödyt kyllä ymmärretään, kun lapsia kuolee rokotteella ehkäistäviin tauteihin”, Nohynek sanoo.
Kehitysmaissa saatetaan myös luottaa enemmän poppamiehiin kuin rokotteisiin.
Toisaalta länsimaalaisiin ja heidän toimiinsa voidaan suhtautua epäluuloisesti.
Esimerkiksi Pakistanissa ääri-islamistinen talibanliike on vastustanut rokotuskampanjoita vuodesta 2011 lähtien.
Tuolloin Yhdysvallat onnistui poliorokotuskampanjan varjolla paikallistamaan talon, jossa liikkeen johtaja Osama bin Laden asui perheineen. Rokotuslääkäri sai asukkaista dna-näytteet, jotka varmistivat heidät bin Ladenin sukulaisiksi. Löytö johti iskuun, jossa bin Laden kuoli.
Vastaavasti Filippiineillä 1990-luvun alussa iso osa äideistä kieltäytyi jäykkäkouristusrokotteesta. He uskoivat katoliseen kirkkoon, jonka mukaan rokotteen tarkoitus oli steriloida naiset ja rajoittaa siten maan väestönkasvua.
PERUSASIAT KUNTOON
Rokotteet ovat vain yksi keino ehkäistä tartuntatautikuolemia kehitysmaissa. Niitäkin paremmin tehoavat puhdas juomavesi, hyvä hygienia, toimiva sanitaatio ja yleinen vaurastuminen.
”Suomessakin sata vuotta sitten tuberkuloosi alkoi vähetä nopeasti, kun elintaso, hygienia ja asuinolot paranivat. Rokote tuli paljon myöhemmin.”
”Suomessakin sata vuotta sitten tuberkuloosi alkoi vähetä nopeasti, kun elintaso, hygienia ja asuinolot paranivat. Rokote tuli paljon myöhemmin”, Pekka Nuorti sanoo.
Kehitysmaissa monet lapset ovat aliravittuja ja siksi kuolevat pneumokokin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen ja muihin bakteeri- ja virusinfektioihin, Hanna Nohynek muistuttaa.
”Länsimaiden lapsille ne ovat vaarattomampia.”
Rokotteet ovat kuitenkin suhteellisen helppo ja halpa tapa torjua tartuntatauteja. On yksinkertaisempaa toteuttaa köyhissä maissa kattavia rokotusohjelmia kuin nostaa niiden elinolot länsimaiden tasolle.
”Monet taudit, kuten tuhkarokko, tarttuvat helposti, joten niihin tarvitaan kaikkialla rokote. Maailmasta ei myöskään löydy niin puhdasta paikkaa, etteikö siellä voisi sairastua jäykkäkouristukseen”, Nohynek sanoo.
TEKSTI ANTTI KIVIMÄKI KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN
Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja.
