Am'arin tyttökoulun rehtori Arwa Salem kouluparlamentin jäsenten Ghanan (vas.), Balqeesin, Farahin, Janan, Mayarin ja Saran kanssa. Kuva: Marko Mannila
UNRWA huolehtii tyttöjen koulutuksesta pakolaisleirillä Länsirannalla
”UNRWA on meidän koko maailmamme. Järjestö tarjoaa meille koulutuksen ja terveydenhuollon”, kertovat Am’arin pakolaisleirin tyttökoulun parlamentin jäsenet.
Palestiinassa Ramallahin kaupungissa sijaitsevalla Am’arin pakolaisleirillä on kaksi koulua, yksi pojille ja toinen tytöille. Koulut ovat pyrkineet toimimaan normaalisti, vaikka myös Länsirannalla tilanne on ollut jännitteinen ja väkivalta lisääntynyt.
Am’arin tyttökoulua käy viitisensataa 6–15-vuotiasta oppilasta. Suurin osa heistä on elänyt koko ikänsä 1950-luvun alussa perustetulla leirillä.
Am’arin tyttökoulun oppilaat pitävät luontoa ja luonnonsuojelua tärkeinä, vaikka leirin läheisyydessä luontoa ei juuri ole.
Am’arin koulua ylläpitää YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö UNRWA. Kolmikerroksisen koulurakennuksen keskellä on suuri piha, jossa oppilaat viettävät välituntiaan. Kaikkiaan koulussa on 17 luokkaa.
Seitsemän Am’arin kouluparlamentin tyttöä kertoo, että oppilaat pitävät luontoa ja luonnonsuojelua tärkeinä, vaikka leirin läheisyydessä luontoa ei juuri ole. Harrastuksenaan oppilaat kuitenkin istuttavat oliivipuita ja keräävät syksyisin niiden satoa. Koulussa vietetään myös ympäristöpäivää.
Am’arin tyttökoulua käy viitisensataa 6–15-vuotiasta oppilasta. Kuva: Marko Mannila
Yksi tytöistä mielii runoilijaksi, toinen sisustussuunnittelijaksi ja kolmas UNRWAn toimihenkilöksi. Neljäs suunnittelee uraa suurlähettiläänä ja loput kolme lääkärinä.
Mitä parlamentin jäsenet haluaisivat tehdä aikuisena? Yksi mielii runoilijaksi, toinen sisustussuunnittelijaksi ja kolmas UNRWAn toimihenkilöksi. Neljäs suunnittelee uraa suurlähettiläänä ja loput kolme lääkärinä.
Koulussa heidän mieliaineitaan ovat liikunta, kielet, yhteiskuntatieteet ja viestintä. Osa pitää myös matematiikasta ja fysiikasta.
Koulun rehtorin Arwa Salemin lisäksi henkilökuntaan kuuluvat vararehtori, opinto-ohjaaja ja 22 opettajaa. Salem toivoisi kouluunsa lisää opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta parantavia teknisiä välineitä, kuten älyprojektoreita sekä pihalle auringolta suojaavan katoksen.
”Haluaisimme myös järjestää taas kesäleirejä, jotka olivat kovin suosittuja.”
Koulun lisäksi UNRWA huolehtii Am’arin pakolaisleirillä peruspalveluista, kuten terveydenhuollosta ja köyhimpien perheiden käteisavustuksista.
Am’ari on kooltaan kymmenen hehtaaria, ja se on yksi pienimmistä UNRWAn ylläpitämästä 19 pakolaisleiristä Länsirannalla. Palestiinalaishallinnon alaisuuteen kuuluvalla A-alueella sijaitseva leiri on säilynyt varsin rauhallisena: parinkymmenen vuoden aikana leiriläisten sekä siirtokuntalaisten ja Israelin armeijan yhteenotoissa on kuollut kuusi palestiinalaista, joista kaksi tänä vuonna Israelin armeijan ratsioissa.
Suomi jatkaa tukeaan Palestiinalle
Suomi tukee YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö UNRWAa vuosittain viidellä miljoonalla eurolla. UNRWA käyttää Suomen rahoitusta tarpeidensa mukaan tukeakseen palestiinalaispakolaisia toiminta-alueellaan, erityisesti leireillä Länsirannalla, Gazassa, Libanonissa, Jordaniassa ja Syyriassa. Näissä maissa UNRWA avustaa yhteensä 5,9 miljoonaa palestiinalaispakolaista.
Joulukuussa 2023 Suomi tuki neljällä miljoonalla eurolla Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n työtä Israelissa, Gazassa ja Länsirannalla. Alkuvuodesta 2024 Suomi vastasi Gazan humanitaariseen tilanteeseen myöntämällä viisi miljoonaa euroa ICRC:lle ja Maailman ruokaohjelma WFP:lle.
Suomi tukee Palestiina myös kahdenvälisin hankkein. Avun kohteet määritellään ulkoministeriön maastrategiassa ja vuosien 2021–2024 kehitysyhteistyön maaohjelmassa. Seuraavan kauden valmistelu on paraikaa käynnissä.
Suomi tunnetaan Palestiinassa erityisesti pitkäaikaisesta opetussektorin tuesta, jolla on rakennettu muun muassa kouluja ja koulutettu opettajia.
Suomi pyrkii edistämään alueella kahden valtion mallia ja ihmisoikeuksia sekä vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa ja palestiinalaisten kriisinsietokykyä. Kolme painopistealuetta ovat opetussektori, kansalaisyhteiskunta sekä haavoittuvilla alueilla asuvat ihmiset. Haavoittuvia alueita ovat Gaza, Israelin hallinnoima Länsirannan C-alue ja Itä-Jerusalem.
Suomi tunnetaan Palestiinassa erityisesti pitkäaikaisesta opetussektorin tuesta, jolla on rakennettu muun muassa kouluja, koulutettu opettajia ja kehitetty opetussuunnitelmia yhteistyössä Palestiinan opetusministeriön kanssa.
Kansalaisyhteiskuntaa Suomi tukee muun muassa yhteistyöllä Palestiinan ihmisoikeuskomissaarin ja paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa.
Haavoittuvilla alueilla asuvien palestiinalaisten tuki sisältää muun muassa pienimuotoista rakennus- ja tarvikeapua, jolla parannetaan Länsirannan C-alueella asuvien palestiinalaisyhteisöjen elinehtoja. Lisäksi tukea saavat maanviljelijät ja pienyrittäjät. Itä-Jerusalemissa Suomi on tukenut kuutta sairaalaa osana Euroopan unionin Pegase-ohjelmaa.
Suomen tukemat hankkeet Gazassa ovat pääosin tuhoutuneet 7. lokakuuta 2023 alkaneessa sodassa. Opetussektorin haasteet ovat valtavat, koska lähes 90 prosenttia kouluista on tuhoutunut Israelin pommituksissa. Olive-opettajankoulutushankkeeseen osallistuneesta al Azharin yliopistosta ovat jäljellä vain rauniot. Gazassa Suomi on tukenut pienyrittäjiä muun muassa työllistämällä kuuroja käsityökeskuksessa ja lahjoittamalla kalastajille kylmälaitteita.
Tuore tutkimus kertoo, että sukupuolittunut väkivalta, kotitöiden suuri määrä ja yleinen turvattomuuden tunne vähentävät pakolaistyttöjen osallistumista toisen asteen koulutukseen.
